Heidi Köngäs: Sandra

  

Aikaisemmissa kirjahyllyn kommenteissa suositeltiin tätä kirjaa eikä suotta. Sandra syntyi köyhään perheeseen ja isän kuoleman jälkeen äiti ei pystynyt huolehtimaan lapsistaan ja Sandra "myytiin" huutolaiseksi. Nuorena naisena hän meni naimisiin Jannen kanssa ja saivat aikanaan oman torpan ja viisi lasta. Elämä oli hyvää vaikka se oli puutteellista. Vuoden 1918 tapahtumat veivät Jannen mukaan taisteluihin punaisten puolelle ja Sandra joutui yksin huolehtimaan lapsista, taksvärkistä ja toimeentulosta. Sandralle tärkeintä oli pitää lapset perheessä puutteesta huolimatta. Jatkuva epävarmuus Jannen kohtalosta kulutti voimia. 

Kirjassa on paljon köyhyyttä, nälkää, pelkoa ja väsymystä. Sandra kuitenkin jaksaa jatkaa elämää, kun on pakko. Niinhän se on ollut kautta aikojen; miehet sotivat ja naiset joutuvat lapsineen syyttöminä kärsimään. Tällaista elämä on tuolloin ollut monessa perheessä. Kirja oli hyvin koskettava. Minulle vuoden 1918 tapahtumat ovat olleet vieraita Linnan Täällä Pohjantähden alla -tapahtumiin asti. Pohjalaiset eivät puhu kansalaissodasta vaan vapaussodasta, jonka tavoitteena oli poistaa venäläinen sotaväki Suomesta. 

Meidän kirjaston lukuhaasteessa lähdetään aikamatkalle. Tämä kirja vastaa haasteeseen 1910-luvulla ilmestynyt tai sille ajalle sijoittuva kirja.

Paula Havaste: Vierashuoneet

  

Hieman varauksella aloitin tämän kirjan, vaikka Kyllikki tätä suosittelikin. Mitä mielenkiintoista on 50-luvun Neuvosto-Virossa ja vielä suomalaisen kirjoittamana kirjana. Ei kannata olla ennakkoluuloinen. Vierashuoneet jatkaa Pronssitähdestä tuttujen Vilja ja Villem Talvikin tarinaa Saarenmaalla. En ole lukenut tuota ensimmäistä kirjaa mutta ei se haitannut lukemista. Vilja pääsee kalasovhoosin perkuupöydän äärestä aloittamaan majatalon emännöintiä. Hänen miehensä voi puolestaan keskittyä runoilijan ja kirjailijan työhön. Kirjassa eletään Talvikien ensimmäistä majatalokesää. Viljalla on kädet täynnä työtä emäntänä varsinkin kun mies ei osallistu millään tavalla arkisiin töihin ja pienen Meeliksen hoitoon. Ei muuten kuin vastahankaisesti puolipakolla. Kirjassa tuodaan hyvin esille Viljan kaipuu itsenäisestä Virosta ja myös Neuvostoliiton asettamista rajoitteista, määräyksistä ja peloista. Kaikki sanomiset pitää tarkkaan harkita. 

Kirjan kansitekstin mukaan Havaste rakastaa viron kieltä ja kulttuuria ja viettää kesänsä Saarenmaalla. Siksi hän osaa kuvata Saarenmaan luontoa ja elämää uskottavasti. Kirjaa lukiessa tuli monta kertaa mieleen, että ilo ja onnellisuus voi tulla pienistä asioista.

Kirja vastaa haasteeseen, jossa tapahtumat sijoittuvat kesään.

Anne Tyler: Äkäpussi

Tämän kirjan nappasin kirjastosta aivan nimen perusteella. Sen tiesin, että Shakespeare on jotain tällaista kirjoittanut mutta en ole lukenut. En varmaan ole katsonut elokuvaakaan. Kirjan kustantaja on antanut eri kirjailijoille noista Shakespearen näytelmistä tehtäväksi kirjoittaa moderni versio näistä vanhoista klassikoista.

Kirjan päähenkilö Kate on 29-vuotias sinkkunainen, joka suorapuheisuutensa vuoksi erotettiin yliopistosta ja joka päiväkodissa avustajana työskentelevänä sanoo liian usein suorat sanat lasten vanhemmille. Hän on lähes sijaisäiti 15-vuotiaalle kauniille pikkusiskolleen ja taloudenhoitaja isälleen. Hajamielinen professori-isä yrittää saada Katen menemään naimisiin ulkomaalaisen tutkimusassistenttinsa kanssa, jotta tämä mies saisi jäädä Yhdysvaltoihin. Äkäpussina ja suorasanaisena Kate kieltäytyy ehdotuksesta. Miten tästä mennään eteenpäin, se selviää, kun luet kirjan. Kirjan alkuperäinen teksti on varmaan hauskaa, viihdyttävää ja myös moniin asioihin kantaaottava. Kääntäjä on saanut tekstin jotenkin tutun oloiseksi ja löysin osin yhtäläisyyksiä äkäpussin kanssa. En tosin tuossa naima-asiassa.

Leena Lehtolainen: Valapatto

  

Leena Lehtolainen on yksi suosikkikirjailijoistani ja olen lukenut lähes kaikki hänen kirjansa. Tämä taitaa olla uusin. Takakannen teksti:

"Luonnonsuojelualueen valvoja Aino löytää erämaajärven rannalta henkitoreissaan viruvan miehen. Lentokentältä kaapattu Tomas on huumattu ja heitetty hukkumaan. Hänellä ei ole aavistustakaan murhayrityksen syystä. Puoliksi tahtomattaan Aino auttaa Tomasta ja joutuu keskelle hengenvaarallista rikosvyyhtiä." Kirja ei ole dekkari eli siinä ei varsinaisesti etsitä murhaajaa vaan se on merkitty kirjastossa jännäriksi. 

Kirja on sujuvalukuinen enkä pitkästynyt vaikka siinä on 404 sivua. Henkilöistä oli sopivasti ja jännittäviä ja mielenkiintoisia käänteitä riittävästi. Täällä lintukodossa asuvana ajattelin, että tottahan Suomessakin tuollaista voi sattua, mitä kirjassa tapahtui??

Antti Heikkinen: Maaseudun tulevaisuus

  

Yhden päivän romaani suomalaisesta Nasaretin kylästä. Kyläläiset ovat järjestämässä vuosittaiset Kirkastusjuhlat mahtitalon emännän johdolla kylän maineikkaan menneisyyden kunniaksi. Jokaiselle kyläläiselle on kirjassa oma lukunsa mutta toki päähenkilöt ovat luvuissa tekemisissä toistensa kanssa. Heikkinen on kirjoittanut kylään hieman kärjistäenkin erilaisia asukkaita; testosteronia huokuva mies, jolla on homopoika ja joka odottaa, että vaimo tekee niinkuin hän sanoo. On myös kaupungista muuttanut pariskunta. Paras tyyppi mielestäni on leskirouva, joka on kyllästynyt maaseutua parjaaviin toimittajiin ja ottaa oikeuden omiin käsiin.

Lukiessa saa usein nauraa tai ainakin hymyillä. Heikkinen henkilöissä on huumorin takana maaseudun asiaa ja tulevaisuuttakin. Mitäpä minä enempää kerron, kun Amman kirjablogissa on kerrottu kirjasta hienosti. Niin olisin minäkin kirjoittanut, jos osaisin. Tykkäsin kirjasta. Kirja vastaa kirjaston lukuhaasteeseen Kirja, joka tapahtuu yhden päivän aikana.

Antti Tuuri: Levoton mieli

  

Kirjan takakannen teksti: "Varhaisen suomalaisen surrealistin Arvid Bromsin merkilliset elämänkäänteet avautuvat rikkaassa taiteilijaromaanissa." En ollut kuullut aikaisemmin tästä Arvidista mutta valitsin kirjan Antti Tuurin perusteella. Tykkään hänen tekstistään. Tykkäsin tämänkin kirjan tekstistä mutta kirja ei täysin kolahtanut. Arvid Broms oli Helsingissä vuonna 1910 syntynyt taidemaalari, joka kesällä 1958 muuttaa Lappajärvelle viidennen vaimon kanssa. He asuvat tyhjäksi jääneeseen taloon, jossa asuivat viimeiset vuotensa. Rahaton Broms kauppaa taulujaan Lappajärven kermalle sekä Seinäjoella autokauppiaalle. Alkoholinhuuruisilla reissuiltaan hän palaa aina kotiin vaimonsa hoivaan. Taiteen lisäksi Broms "harrasti" näpistyksiä ja muuta pikkurikollisuutta, minkä vuoksi hänelle lankesi vankilareissuja. Lainatut tai luvatta otetut tavarat pakkasivat muuttua omaksi. 

Kirja oli aluksi kiinnostava mutta kun tapahtumat toistuivat, maalaaminen, kauppaaminen ja alkoholi. Vähemmänkin olisi riittänyt. Ajattelin kirjaa lukiessa, että taitelija ja kauppamies eivät taida olla oikein hyvä yhdistelmä. Mutta elanto oli saatava ja tässä tapauksessa lappajärviset taisivat hyvin pitkälle elättää pariskuntaa. Seinäjoella elokuvissa käyvät voivat katsella Bromsin seinämaalausta Lakeuden kansan vaellus. Ja sukututkimukseen hurahtaneena kokeilin geni.com -sivuston kautta, että Broms oli mun  10. serkku. Tämä on kirja, jossa tapahtumat sjoittuvat 1950-luvulle.

Viveca Sten: Ristiaallokossa (äänikirja)

  

Tämä oli ensimmäinen Stenin kirja, jonka kuuntelin tuon kaihileikkauksen takia. Rikosylikomisario Thomas Andreasson joutuu keskeyttämään jouluvapaansa, kun Sandhamnin saarella löytyy murhattu tunnettu sotakirjeenvaihtaja. Thomasin rinnalla murhaa selvittää maahanmuuttajataustainen Aram, joka tuo yhden lisäjuonteen kirjaan. Kirjassa on murhatutkinnan lisäksi paljon ihmissuhdekuvausta. Kuuntelin äänikirjaa illalla sängyssä hämärässä ja niinpä torkahdin juuri sillä kohtaa, missä Thomasin lapsuudenystävä Nora osallistui tutkimuksiin. Mulla radio/cd-vehkeen käyttö ei ole oikein hallinnassa enkä osannut pysäyttää puhetta niin, että olisin voinut kätevästi palata takaisin. Kirjana olisi ollut ehkä mielenkiintoisempi tai mun käteen sopivampi. Saatan jossain vaiheessa lukea muunkin Stenin kirjan vaikka tässä ärsytti dekkariin kuulumattomat jutut kuten kuvailu komisarion keittiön kalustuksesta jne. 

Kylläpäs luinkin monta kirjaa.