Pääsiäisen pyhiä on niin runsaasti, että ehtii jo pitkästyäkin. Tämäkin kirjoitus on ikävystymisen ehkäisyä, kun ei oikein kehtaa tehdä arkisia töitäkään. Tästä tuleekin pitkä juttu! Kuvatkin ovat loppupuolella, joten kelaamista riittää.
Pääsiäispyhiin liittyy huomattavasti vähemmän muistoja kuin jouluihin. Sen toki muistan, että pitkänäperjantaina piti olla kotona eikä saanut kovin äänekkäästi leikkiäkään. Äidille ja isälle tällainen lepopäivä oli tervetullut, tekiväthän he raskasta työtä maatalossa. Trullittelua ei mun lapsuudessa vielä ollut.
Hääpäivä pääsiäisenä 1982
Vuoden 1982 pääsiäinen on toki hyvin muistissa. Silloin oli meidän hääpäivämme. Sinä keväänä lumet olivat jo lähes sulaneet, mutta hääpäivän aamuna oli maisema valkoisempi kuin mun hääpuku. Yöllä kun oli satanut yli 10 senttiä märkää lunta. Oli meillä aika lossakkoinen tämä avioliiton alku.
Liittyipä tuohon hääpäivään jännitystäkin, joka nyt naurattaa mutta silloin ei. Jouduin sairaalaan pitkänäperjantaina uhkaavan keskenmenon vuoksi ja pelkäsimme, että häät pitää pikavauhtia peruuttaa. Pääsin kuitenkin lauantai-iltana kotiin ja häät pidettiin. Hääpäivän illaksi oli varattu jatkot ravintolasta, johon lähimmät sukulaiset ja ystävät lähtivät. Me emme näihin juhliin uskaltaneet osallistua, vaan olimme veljen lapsilla lapsenvahteina. Tämä varmaan kuvasi meidän avioliittoa; töitä teemme vaikka olisi vapaa-aikaa. Äiti olisi ollut siinä vaiheessa odotuksesta aivan hissukseen. Sanoinkin hänelle, että tämä odotus yli kolmikymppisellä on täysin harkittu eikä siinä ole mitään hävettävää. Ei ainakaan meillä. Tämä "uhkaava keskenmeno" puolestaan odottaa nyt vaimonsa kanssa ensimmäistä lasta.
Tätä pääsiäistä
Meillä pääsiäislauantaina trullitetaan ja poltetaan pääsiäisvalakioita. Meille trullit ovat aina tervetulleita, mutta he ovat siirtyneet tehoajatteluun ja suosivat rivi- ja kerrostaloja. Niistähän saa paremman tuoton. Meille kun on 100 metriä "pitkä" tie isommalta tieltä. Onneksi naapurin trullipari kävi.
Saimme nuoret yhteiseen ruokapöytään ja tyttären tekemä kakku maistui. Tässä vasta ensimmäinen otto!
Illalla kiersimme pitkästä aikaa muutamilla pääsiäisvalakioilla (=pääsiäiskokko). Kalajärven virkistysalueella oli pari kokkoa, tässä toinen niistä.
Meillä nuorisoseurat ovat jo pitkään koonneet kylän risut ja muut poltettavat isoksi kokoksi. Taatusti sankka savu ilmoitti valakiapaikan. Saas nähdä, koska eeuut ja elyt sun muut kieltävät direktiiveillä tämän valtavan saastuttamisen. Valakialla oli huomattavasti enemmän kuin nämä muutamat katsojat. Kuvaan piti kuitenkin saada tuo komia savu.
Trulli kauppaa arpoja ja kerää rahaa nuorisoseuran toimintaan.
Sama tehtävä makkaroilla
Trulleja riitti kahvilaankin. Seinällä nuorisoseura-aatteen perustaja Santeri Alkio ja tässä tämän päivän vapaaehtoistyöntekijä, joita tarvitaan, kun nuorille järjestetään toimintaa.
Isojen ja väkeä keräävien valakioiden lisäksi matkan varrella oli useita perheiden pikkutulia.
Emme toki ole unohtaneet pääsiäisen varsinaista merkitystä ja miksi sitä vietetään. Siitä vaikkapa huomenna.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.