Mulla on ollut tosi rankka päivä. Aamulla imuroin ja pyyhin pölyt mikroliinalla ja strutsinsulkahuiskulla. Lattiaa en viitsinyt pyyhkiä, kun näytti riittävän siistiltä. Mutta pesin monen päivän tiskit.

apk.jpg  

ja pyykkäsin vaatteita

pesukone.jpg  

Kyllä oli raskasta, kun samanaikaisesti luin Anna Janssonin Pelon vangit -dekkaria. Selkä väsyi istuessa ja silmiinkin otti. 

Olen tuuminut, että olikohan ennen kaikki paremmin. Ajattelin tämän Ennen 1950-luvulle ja äitini töitä. Tiskit tiskattiin aamuin illoin ja kuuma tiskivesi haettiin navetan padasta. Ennenkuin meillä oli kuivauskaappia, astiat kuivattiin. Pesuvesi vietiin likasangolla tunkiolle. Äiti tosin tykkäsi tiskaamisesta, minä inhosin. 

Ennen pyykkikonetta meillä oli naapurin taitavan timpurin tekemä käsikäyttöinen veivattava pyykkikone, joka oli aika parannus pyykkilautaan verrattuna. Kun ostettiin Upon pulsaattori, pyykinpesu oli kuulemma aivan leikkiä. Mun mielestä oli hauskaa, kun sai ottaa vaatteet koneen mankelin kautta. Talvella ei tunnettu avantouintia, mutta pyykin viruttaminen avannolla tiesi kohmeisia käsiä.

Niin, että olikohan kaikki ennen paremmin? Ei ollut, mutta elämä oli yksinkertaisempaa.

Oli ennen paremmin

Kun ostat tänään vaatteen, sisäpuolen lapussa on tekstiä indokiinasta ruotsiin, jos ei suomi ole enää sopinut ja siinä kerrotaan, että pese samansävyisten kanssa. Yhden vaatteen voi pestä 30 asteessa, toisen 40 asteessa ja yhden 60 asteessa. Joku pitää pestä kolmessakymmenessä hellävaraisesti. Sitten Martat sanovat, että pese vain täysiä koneellisia, ettet haaskaa vettä ja saastuta luontoa. Mistä niitä vaatteita riittää?

Ennen oli paremmin: Tämän grimplenemekon saumassa ei ollut mitään pesuohjetta. Sai pestä, miten halusi.

tanttu.jpg  

Jääkaappejakin pitäisi olla pitkä rivi, kun jokaisella ruualla pitää olla oma lämpötila. Oli toki ennenkin neljä säilytyspaikkaa; tuvan kaappi, eteisen komero, kellari ja puori. En minä halua takaisin 50-luvulle. 

Pirskahti mieleen

Kaksivuotias pojanpoika oli viikonloppuna yökylässä. Sovimme, että minä otan tämän nuoren miehen viereeni ja Mies menee vinttikamariin. Kun menimme sänkyyn, poika sano moneen kertaan: Kauhiaa, kauhiaa kauhiaa. Meni hetken ennenkuin hoksasin. Homma oli hoidossa, kun lauloin Ja se Oolannin sota oli kauhia, hurraa, hurraa. Kun kolmella sadalla laivalla, seilas engelsmanni Suomemme rannoilla, Sunffaraa-sunffaraa... Itte olen opettanut hänelle laulun, kun monen lapsen isoäiti, pikkuserkkuni Riitta kertoi laulun olevan tällekin polvelle tosi suosittu.

Pirskahti sekin mieleen, että suositellaanko vaatteita koskaan pestäväksi 50 asteessa??