Nyt on se aika vuodesta, että blogiin teen taas jutun linnunpönttöjen putsauksesta. Meillä on varmaan kolmisenkymmentä pönttöä eri paikoissa; osa kotitontilla ja osa metsissä. Pönttötalkoisiin olemme oman osuutemme tehneet. On se hyvä, kun tuo putsauskin helpottuu teknisillä välineillä.

  

Mies puhdisti eilen iltahämärällä yhden pihapöntön. Kopautti ensin kylkeen ja sitten irrotti pohjan. Pöntöstä lähti tintti ja yllätti putsaajan. Ei ollut tintti moksiskaan kopautuksesta. Ajatteli kait, että siinähän kopauttelet, minä en hevin yömajoituksesta lähde.

Putsasimme myös pojan perheen metsäpalstalla olevat pöntöt. Paluumatkalla otimme muutaman kuvan tekeillä olevasta tuulimyllystä. Pitäisi kait nykyään puhua tuulivoimalasta. Pystyttäminen vaatii aikamoista erityisosaamista

... kuljettajilta
Tässä on myllyn rungon kappaleita

  

.... nosturin kokoajilta ja myllyn pystyttäjiltä

  

Yksi vuorokausi ja nosturia oli korotettu aika lailla

  

Huimaa touhua. 

Nämä myllythän tuottavat uusiutuvaa energiaa, vai miten se jämpti termi on. Kehittelin mielessäni hieman luonnonvastaista systeemiä: Kun tuuli osuu myllyn siipiin ja antaa energiansa, voisi mylly kuluttaa sen tuulen loppuun. Meillä on kymmenen kilometrin säteellä pian kolmella ilmansuunnalla tuulimyllyjä. Jos vielä pohjoispuolelle tulisi muutama mylly, meillä olisi aina suhteellisen tuuletonta, kun myllyt olisivat syöneet tuulet. Joskus se olisi aika mukavaa, paitsi kesän kuumuudessa. Ei tuulen virettäkään, huh. Ainahan sitä voi pöllöjä ajatella, eikös?