Olen samaa mieltä Kummelin Urpon kanssa, että joulu meni jo. Eilen riisuimme kuusen ja laitoimme koristeet laatikoihin vintille vientiä varten. Tänä aamuna sammutimme kynttilät ikkunoilta. Nyt on tupa kylmemmän näköinen (eikä näköinen vaan oikeasti kylmempi) mutta avarampi. Niin juhlakin loppuu aikanaan. Aina en ole joulukuusesta ja -koristeista nauttinut tällä lailla. Joskus sinkkujouluna laitoin pienen kuusen kämppääni aatonaattona, lähdin kotiin jouluksi ja tapaninpäivänä vein kuusen terassille.

Ennen joulua kirjoittelin, että kuusi ei varista neulasiaan, jos sen kaataa nousevan kuun aikana. Niin teimme eikä varissut. Hirvittävä jano sillä oli. Joka päivä sai tarjota vettä ja kyllä kelpasi. Saattoi ne neulaset pysyä senkin vuoksi, ettei kuusi ollut joutunut olemaan kovassa pakkasessa. 

Riisuttu on. Olen monen vuoden ajan laittanut kuuseen nimipiparit, aikanaan myös meidän koiralle ja nyt lasten perheiden kissoille ja koirille. Piparit piti laittaa riittävän ylös, kun koira olisi halunnut kerätä ne ennen muita. Lähes 30 vuotta laitoin joulukoristeet pahvilaatikkoihin ja yritin teipata ne kiinni. Nyt vasta olen hokannut ostaa edullisia isoja ja kannellisia muovilaatikoita. Ai että koristeet pysyvät siisteinä.

koristeet.jpg  

Pressulla kätevästi pihalle. Arvelen, ettei tällä systeemillä juhannussiivojen aikaan löydy kuusen neulasia jalkalistoista

pressu.jpg  

Olipa mukavaa, kun sain naapuriapua. Lapset pakkasivat tonttumaan vanhaan matkalaukkuun, jossa tontut asustavat ensi jouluun saakka. Lapset piipahtivat lisäksi hajottamassa meidän rakennukset. Olimme sopineet, että Tero saa syödä talon, Emma aitan ja navetan, minä liiverin ja Mies autotallin. Piparit tässäkin muodossa maistuvat hyvältä. Eivätkä olleet kovin pölyttyneitäkään! 

tontut.jpg   

Työn touhussa, välillä huilaten ja erilaisissa harrastuksissa ajattelimme tämän vuoden viettää. Näin ajattelimme, mutta aika näyttää, mitä vuosi tuo tullessaan. 

Oikein hyvää alkanutta vuotta Sinulle blogini lukija! Kiitokset, kun olet joskus käväissyt täällä.