Puutarhassa osa perennoista on jo lakastunut ja kesäkukista ei ole jäljellä kuin mustat rontot. Siellä ne ovat eikä emäntä tee mitään. Ei tee, kun on muita kiireitä.

Eilen aamulla mansikkahillolla kuorrutetun kaurapuuron ja hiukka myöhemmin juodun kahvin jälkeen katsoin ulos ja tuumasin, että olisi aika mukava puutarhan syysilma. Olisi, mutta en voi mennä. Radio Ykköseltä alkaa klo 9.05 Muistojen Bulevardi. Se on mulle paras musiikkiohjelma, joka on kuultava joka aamu tai myöhemmin Areenasta. Oletteko kuunnelleet? Eilen kuulin nämä.

Hello Dolly (Louis Armstrong)
Rote Lippen sol man küssen (Gus Backus)
Il Pullover (Gianni Meccia)
Vihreät Niityt (Olavi Virta)
Wheels (Chet Atkins)
Pieni rahastaja (Marion)
Un Premier amour (Isabelle Aubret)
Tango Pelargonia (Kari Kuuva)
Because (Beatles)
Vain hän (Kristiina Hautala)
Chiquitita (Abba espanjaksi)
Sinua, sinua rakastan Vantaan Viihdeorkesteri)

Eihän joka kapppale saa multa kymppiä mutta joku muu voi antaa. Musiikin lisäksi kerrotaan kappaleen taustoja. Eipä laulaja laula, jos ei joku sävellä ja sanoita. Onko sattumaa, kun mun puhelimen soittoääni on Glenn Millerin Kuutamoserenadi! Jos mun puhelin soi entisöintipiirissä, Pentti pyytää etten aivan heti vastaisi. Hän haluaisi kuulla pidempään.

Tämä ohjelma loppuu klo 10 ja voisin lähteä pihahommiin. En vaan voi. Alkaa Sydämen asialla (Heartbeat), jota taidamme kattoa jo kolmannen kerran. On se niin mukava sarja, kun rikokset selvitetään ja henkilöt ovat mielenkiintoisia. Greengrassia mulla on tosin vielä ikävä. Ja se kuuskytluvun muoti. Ei hätää, ehdin iltapäivällä tehdä siellä töitä muutaman tunnin.

Joku järjestys olla pitää, eikös?