Olimme viikon Rukalla vaeltamassa, Mies, minä ja Helena. Tuo vaeltaminen on mun kohdalla kyllä liian hieno sana, sillä taapersin puuskuttaen rinnettä ylös ja vähemmän puuskuttaen alas. Tulipa tosiaan kunto testattua eikä testitulos ollut mairitteleva. Ei vaikka olemme kesällä pyöräilleet ja puutarhassa pakertaneet. Mutta en tehnyt etukäteen kävelylenkkejä. Olisiko tasamaakävely auttanut, meillä kun ei noita mäkiä ole.

Kokenut Rukankävijä ystävämme Helena vei meidät harjoittelemaan ensin Riisitunturille ja siellä olikin mukava mennä. Se varsinainen kuntotesti oli Karhunkierroksen lyhyt lenkki, jos 12 kilometriä on muka lyhyt. Moni teistä on varmaan kulkenut sen läpi paljon rivakammin. 

Uskalsin Karhunkierroksella riippusillalle enkä pudonnut.

ruka%20riippusilta.jpg  

Ilman eväitä ei olisi pärjännyt

ev%C3%A4%C3%A4t.jpg

Puita kuvasimme ahkerasti, tässä yksi.

puu.jpg  

Lepopäivänä kävimme luontokuvaaja Hannu Hautala luontokuvakeskuksessa. Asuimme v 1968 samassa talossa alivuokralaisina ja silloin hän jo harrasti luontokuvausta. Minä muistan Hannun mutta Hannu ei varmaan muista mua.

R%20hannu%20hautala.jpg

Silmä ja mieli lepää Valtavaaran huipulla

Valtavaara.jpg  

Taivalkoskella piti ehdottomasti paluumatkalla käydä Jalavan kaupassa, joka on ollut myös Päätalon kauppa.

jalavan%20kauppa.jpg  

Tarjolla oli vanhaa ja uutta tavaraa ja kahvilassa aivan ihanat rinkelikahvit.

Jalavan%20kauppa1.jpg  

Harjoittelimme tätä ruskaretkeä jo vuosi sitten Ylläksellä ja se reissu olikin oikea opintomatka. Nyt tiesimme, mitä oli tulossa ja millaisin varustein lähdimme reissuun.

Oli se niin rankkaa mutta oli se niin mukavaa. Ensi vuonna uudelleen. Kiitokset Helenalle.