Keväällä Helsingin reissulla kävimme Ateneumissa katselemassa ja ihastelemassa lähinnä vanhoja klassikkoteoksia. Miehen suosikkimaalaus taisi olla Taistelevat metsot. Pääsisipä metsällä kattoon näin läheltä lintuja! Kiersimme myös Tove Janssonin näyttelyn, joka ei meitä niin paljon kiehtonut kuin nuo vanhat maalaukset. Kotiin tullessa muistin, että onhan meilläkin Muumitauluja:

muumit-normal.jpg  

Kun lapset olivat pieniä, veljen vaimo Sirkka kutoi kangaspuilla nämä muumihahmot. Taulut olivat lastenhuoneessa aikansa ja sitten siirrettiin varastoon. Nyt olen laittamassa ne uudelleen tyttären huoneeseen. Eikös näyttelyissäkin taulut ovat aikansa esillä, sitten varastossa ja uudelleen myöhemmin näytteillä. 

Meidän lapset eivät olleet erityisemmin muumifaneja. Johtuneeko siitä, että en lukenut näitä kirjoja lapsille? Mutta tuossa pikku Myyssä on jotain samaa, mitä itsessäni on ollut lapsena. Vaikuttikohan ärhäkkyyteen se, että yritin pärjätä yksin tyttönä kolmen velipojan kanssa?