Kansalaisopiston entisöintipiirissämme touhuaa keskiviikkoisin parikymmentä eri-ikäistä mööpeleittensä parissa. Se ei ole pelkkää maalien poistamista, puutikkujen vuolemista, maalien sekoittamista, maalaamista, lakkaamista tai verhoilua. Ehdimme töiden lomassa rupatella, kertoa kuulumiset ja joskus pähkäilemme maailman menoa. Lyhyt kahvitauko kokoaa porukan hetkeksi yhteen. 

Syyskauden huipennus on ollut jo monta vuotta nyyttärit. Aikaisemmin jokainen toi varmaan viisinkertaisen määrän tarjottavaa, mitä itse söisi. Teimme viisaan päätöksen ja joulun alla tarjoilee alakerran väki ja keväällä on yläkerran väen vuoro. 

Porukalla tyhjensimme pöydästä sienipiirakan, voileipäkakun, pikkupitsat, nimipiparit, kotijuustot, porkkanakakun (mun suosikki), piparit ja aurajuustot sekä suklaakonvehdit ja glögit. Kannattais tulla entisöintipiiriin!

entis%C3%B6inti%20nyyt.jpg  

entis%C3%B6inti%20nyytt.jpgentis%C3%B6inti%20nyytt%C3%A4.jpg  

Olen aikaisemminkin kirjoitellut, että olemme tehneet aikamoisista romuista hienoja mööpeleitä. Ja olemme ylpeitä töistämme. Kiitokset kuuluvat myös huippumahtavalle opettajallemme Markolle!  Ehdimme toki seurustelun ja kahvinjuonnin lomassa saada valmistakin. Tässä mun viimeisin helppo työ. Mun isoäidin myötäjäiskalustoon kuuluva pöytä vaati vain pientä maalipaikkausta sekä pintaan pellavaöljy-tärpätti-serotiini sekoituksen sivelyn ja lopuksi lakkauksen. Tämä on 1900-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä.

entis%20oma.jpg  

Pöytä odottaa nyt yläkerrassa riittävän arvokasta sijoituspaikkaa.