Tänään oli meidän kirjastossamme Joulustressin poistotilaisuus ja minä menin tietenkin sinne poistamaan stressiä. Yks kaks kuitenkin huomasin, ettei mulla ole joulustressiä. Toki valmistelen joulua mutta teen sitä aikataululla tai ilman eli teen, mikä sattuu huvittamaan.

Mutta ensin tästä illan tilaisuudesta:

marja-leena.jpg  

Rentouduimme kirjojen ja huumorin äärellä Marja-Leena Mäkelän johdolla. Marja-Leena on oikein kulttuurin monitoiminainen, joka on toiminut läänintaiteilijana, Pohjanmaan kirjailijat ry:n puheenjohtajana, kirjastonhoitajana ja paljon muunakin. Hän on myös kirjavinkkari eikä teatterin tekeminenkään ole hänelle vierasta. 

Marja-Leena luki meille joulurunoja ja -juttuja sekä omia runojaan. Hän myös kertoi, että lapsille kirjoitetut kirjat ovat tosi hyviä aikuisillekin. Hän kertoi nämä kaikki paljon kauniimmin ja hienommin kuin minä, ikuinen asiatekstin suoltaja yritän selittää.

Tuosta joulustressistä

Mun joulustressini loppui 21.12.2002. Mistäkö muka muistan näin tarkasti? Tästä syystä:

Oli taas normaali joulunalusaika. Viimeisenä stressipäivänä siivosin hullun lailla ja olin moneen kertaan pyytänyt nuorisoa siivoamaan omat huoneensa. Joka kerralla ääni todennäköisesti kimakoitui. Poltin lopullisesti käämit ja huusin kuin paviaani, kun he olivat lähdössä ulos. Siinä he totesivat, että iskä pyysi hakemaan mulle synttärilahjan. Mun synttäri oli seuraavana päivänä. Arvatkaa, harmittiko ja olinko nolo ja häpeissäni? No olin. (Ja tarkistinhan tuon päivämäärän kalenteri/päiväkirjastani.)

On mulla varmaan muinakin joulunaluspäivinä saattanut ääni kimakoitua ja olen mennyt äitini tyylillä perä keikkuen ja mielessä sanonta: 'Onhan mulla yö aikaa!!' Mutta stressiksi asti en mielestäni ole touhunnut. En tosin arvannut kysyä Mieheltä ja lapsilta.

Illan joulustressin poistotilaisuudessa en muistellut tippaakaan tekemättömiä töitä. Nyt niitä on jo mielessä, mutta ne tehdään, mitkä huvittaa ja mitkä ehtii. Joulu tulee, allakka tietää sen.

Pirskahti mieleen

Eipä tarttisi olla kovinkaan monta iltaa ja päivää kotosalla, kun itsenäisyyspäivästä lähtien on myyjäisiä, markkinoita, konsertteja, kauneimpia joululauluja ja jouluruokia. 

Kattoimme teeveestä itsenäisyyspäivän vakiovieraan Helenan kanssa kaikki tärkeät tilaisuudet. Puolustusvoimain itsenäisyyspäivän paraatin yhteydessä oli puhetta, että armeijassa pärjää hyvin, kun tekee mitä käsketään. Siihen Mies tuumasi, että sama pätee kotona. Onko näin? En tiedä, kun en ole ollut armeijassa ;)