Eipä näillä ilmoilla ole viittinyt tehdä puutarhatöitä. Tänäänkin keskiviikkona ainoaksi työksi jää kesäkurpitsojen ja yhden kukkalaatikon peittely yöksi. Todennäköisesti yöllä on hallaa eikä hallanvaaraa. Mutta minkäs ilmoille teen.

Sain lievän siivouspuuskan ja olen saanut sotkua aikaiseksi. Kun komeroita siivoaa, aina sen jälkeen löytyy kasa 'Mitä minä näille teen?' Ja tämä kasa on nyt kukkuroillaan kankaita. 

aa%20kankaat.jpg  

Olisin voinut tähän kasaan laittaa vielä muutamia tyynyjä, peittoja ja vaatteita. Nyt ihmettelen, mitä näille teen. Lakanoista voin tehdä matonkuteita ja poppanakuteita. Niin voisin, mutta mun kutomossa on hyllyt täynnä matonkuteita. Itse leikattuja, ostettuja ja vielä perittyjäkin. Pitäis alkaa kokopäiväiseksi kutojaksi tai elää yli satavuotiaaksi jotta saisin kaikki kulutettua. Kukahan niitä mattoja pitäisi?

Ikkunaverhoja on kaiken kokoisia ja sellaisia, jotka eivät enää kelpaa kenellekään. Eivät kelpaa mullekaan. Tässä ei ole myöskään äidin antamia pellavapöytäliinoja ja nimikoituja lakanoita. Olen miettinyt sitäkin, ovatko muistot tavaroissa vai voisivatko ne olla omassa päässä. Niin kauan kuin ne pysyvät siellä.

Tämän vuodatus siksi, että pahalta tuntuu laittaa kankaita kaatopaikalle ja edelleen poltettavaksi. Mutta laitettava on.

Se toinen ongelma

Olemme syöneet lähes koko naimisissaoloajan aamupuuron ja nyt olen kyllästynyt. Siihen kaurapuuroon, en Mieheen. Nyt pitäis kehitellä jotain uutta. Tytär suositteli smoothieta mutta se ei oikein houkuta. Mitä suosittelet?

Kamalat ongelmat mulla! Hah