Lähes viiden kuukauden tauon jälkeen alkoivat taas kanslaisopiston piirit. Keväällä päätin vähentää piirieni määrää, mutta ei se oikein onnistunut. Tosin entisöintipiiriä en aikonutkaan lopettaa. Eikä tämä ole mikään vanhojen piiri, sillä porukassa on monta nuorta tekijää.
Näistä me jatkamme ja aloitamme:
Pentti ootraa seuraavaksi sängyn, mutta
sitä ennen sahasi takaa alhaalta tupajumin syömää lautaa. Tupajumi on kuulemma nuppineulan päätä pienempi koppakuoriainen.
Tuula aloittaa pirtinpöydän penkistä
ja Eija toi tämän. On kuulemma nuorena testannut pöydän pinnan lakkauksen kestävyyttä kynsilakanpoistoaineella.
Toivo toi vanhan kaahimalavittan, joka on emännänjatkoksen varhaisempi muoto. Työkaverini kyseli Tampereella kaupasta emännänjatkosta eikä siellä tiedetty, mikä mööpeli se on. Kummallista!
Sängynpää vaatii liimaamista ja puristuksiin laittoa.
Siskon pulpetti on jo aika hyvällä mallilla
Simo kokoaa välityönään kiulua.
Porukan nuorimmaiselle Sadulle sopii pikkuruisen keinun kunnostus
Mielenkiintoista nähdä, onko tämä alkuperäinen väri.
Kaikki maalit teemme itse ja puolella desillä maalataan vaikka kuinka paljon pintaa.
Tässä kyljellään olevassa kaapissa on monta maalikerrosta ja arvelimme, että tuo "ihanan" keltainen voisi olla aitoa 70-lukua. Kaija ei saanut pintaa puhtaaksi lämpöpuhaltimella ja krapaamisella vaan piti käyttää maalinpoistoainettakin.
Jäljistä päätellen on sängyssä saattanut olla ahdasta.
Välillä on entisöitävä mööpeli myös istuimena. Tässä piirongin laatikko.
Ei me koko aikaa kravata ja maalata vaan välillä keitetään kaffit ja pidetään juttutuokio. Viihdymme toistemme seurassa tosi hyvin. Meidän piirissä ei kunnostuksen kohteiden tarvitse olla ikivanhoja, sillä onhan 60-luvun mööpelitkin jo 50 vuoden ikäisiä! Eikä tässä vielä kaikki. Muutama mööpeli jäi vielä kuvaamatta. Mulla on työn alla Miehen mumman tuvan nurkkakaappi, jolla on ikää vaatimattomat 190 vuotta. Siitä myöhemmin.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.