090921-normal.jpg  valmis-normal.jpg

Tämäkin isännän kaappi löytyi liiverin nurkasta, missä se oli ollut ainakin viisikymmentä vuotta. Kaappi on hyvin todennäköisesti 1800-luvun puolelta. Listoja puuttui yläosasta ja alaosasta ja koko kaappi oli toivottoman näköinen. Oikeassa kuvassa on valmis kaappi. Tuo kiilto johtuu salamavalosta. Ainoastaan kaapin puuttuvat listat on maalattu, muuten on värit vain otettu esille.

Ensimmäiseksi putsasin nihkeällä rätillä lintujen jätökset, hämähäkin verkot ja muut moskat. Seuraavaksi putsasin kaapin kahteen kertaan tärpätillä kostutetulla karhealla lakanakankaalla. Tärpättiä muuten tässä hommassa kuluu. 

100127-normal.jpg       esille-normal.jpg

Seuraavaksi otettiin vanhat värit esille. Käsittely tehdään samalla aineella, millä maalit tehdään eli puolet pellavaöljyvernissaa, puolet tärpättiä ja loraus serotiinia. Pinta sivellään lakanakankaalla tai pensselillä. Vanhat ja kuluneet lakanat eivät joudu meillä roskikseen vaan entisöintipakkiin. Vernissaiset rätit saattavat syttyä itsestään. Siksi ne pitää laittaa esim. veteen tai polttaa. Vasemmassa kuvassa on vasen ovi käsitelty ja toisessa kuvassa katsottu, miltä alkuperäinen maali näyttää.

100425a-normal.jpg  sarana-normal.jpg

Puuttuvia listoja en toki osannut tehdä, mutta onneksi Sami Kanto taitavana puuseppänä teki mallista just samanlaiset listat. Uutta puuta "vanhensin" antiikkipetsillä ja sen jälkeen maalasin. Yläprofiilin maaliin laitettiin muistaakseni titanivalkoista ja vihreää umbraa. Kovin hyvän näköistä ei saa maalata, koska vanha osa on kulunutta.

Saranoista hinkkasin ruosteet pois ja käsittelin vernissaseos + kimröökillä. 

autokaappi-normal.jpg

Kaappi on tällä hetkellä yläkerran hallissa eikä ole vielä löytänyt oikeaa paikkaansa. Kun on kyse isännän kaapista, laitoin sinne pojan autot, traktorit ja muut tarveskalut. Kolmikymppinen ei ole hetkeen niitä tarvinnut, mutta vierailevat lapset tykkäävät näistä.