Unto Katajamäki: Vihtori Kosolan kujanjuoksu

kosola.jpg

Kirjan keskushenkilö ja "kertoja" on punaisten vankina ollut toimittaja Leo Virta, joka hakeutuu Ilkan toimittajaksi ja pääsee sitä kautta lähelle Lapuan liikettä. Alussa hän on innostunut liikkeestä, joka haluaa hävittää kommunismin Suomesta. Virta kuitenkin etääntyy liikkeestä sen rajujen otteiden, kuten muilutusten vuoksi. 

Kirjssa kuvataan monipuolisesti ja uskottavasti liikkeen vaiheita ja Vihtori Kosolan asemaa siinä ja häntä myös ihmisenä. Kirjan kustantajan Bookcoverin sivuilla on kirjan kuvaus:

"Reilu kymmenen vuotta Vapaussodan jälkeen Suomi oli monin tavoin jakautunut yhteiskunta, jossa vaikuttivat monet suuntaukset ja voimat, yhteiskunnan rakenteiden ollessa vielä uusia ja hauraita. Lapuan liike syntyi 1929 nousevan kommunismi vastavoimaksi, pitäen kommunismin hävittämistä Suomesta päätehtävänään. Liikkeen kannatus kasvoi nopeasti ja Lapuan liikkeestä tuli valtakunnallinen toimija, joka onnistui vaikuttamaan monin eri tavoin Suomen hallituksen ja eduskunnan toimintaan.

Vihtori Kosolan roolista Lapuan liikkeessä ei ole juurikaan kirjallisuutta. Unto Katajamäen teos paikkaa tätä puutetta ansiokkaasti kertoen samalla laajasti Lapuan liikkeen taustavoimista, osin hallitsemattomastakin toiminnasta ja kehityksestä.Lapuan liikkeen toiminnan kulminoituessa 1932 Mäntsälän kapinaan, antaa kirja lukijalle hyvän käsityksen tapahtumien kulusta ja seurauksista.

Kosolan kujanjuoksu on kaikkien Suomen historiasta kiinnostuneiden ehdottomasti luettava."

Unto Katajamäellä on entisenä historian opettajana vankka historian tuntemus ja hän paneutuu huolella kirjansa aiheeseen. Vihtori Kosola kiinnosti myös sen vuoksi, kun olen syntyisin lapualainen. Kotona ei koskaan puhuttu Lapuan liikkeestä eikä lähisukuni ole ollut sen kanssa missään tekemisissä. Sivukylän viljelijällä oli tärkeämpää saada perheelleen elanto.


Kirsti Kaija: Positio 16093

positio.jpg  

Tämän kirjavinkin sain itseltään kirjoittajalta Kirsti Kaijalta, joka on DNA-serkkutestin mukaan kaukainen sukulainen ja myös blogini kommentoija. Kirjan hankinnassa kiittelen taas meidän kirjastolaitosta. Lähetin sunnuntaina sähköpostilla kirjapyynnön meidän kirjastoon ja keskiviikkona hain Turun kirjastosta lähetetyn kirjan. 

Mediapinta Oy:n sivulla kirjoitetaan kirjasta:

"Mamma on taas omituinen. Kirsti ei osaa olla niin, etteivät mamman sudensilmät kiiluisi suuttumuksesta. Hän osaa mukautua tilanteisiin, olla näkymätön, mielistellä ja kestää hiljaa. Kiittämättömältä ja suulaalta kakaralta sekään ei aina onnistu. Selkäsauna on väistämätön. 

Elämä vie Valveen perhettä paikkakunnalta toiselle 1950-luvun Suomessa ja siirtolaiseksi aina Australiaan asti. Vanhemmat Alma ja Eino ruokkivat perheensä tekemällä töitä navetoissa, sikaloissa, pelloilla, metsissä, milloin missäkin. Työtä pelkäämättömät vanhemmat eivät pääse helpolla, mutta usko paremmasta huomisesta auttaa jaksamaan. 

Perheen esikoinen Kirsti varttuu lapsesta nuoreksi aikuiseksi monessa paikassa asuen ja usein vaihtuvia kouluja käyden, itsensä ulkopuoliseksi kokien. Monet kysymykset askarruttavat Kirstin mieltä. Miksi pikkusiskoni ei ole yhtä ärsyttävä kuin minä? Kuka minä olen ja mistä tulen? Onneksi on hyviäkin asioita, kuten isin antama huomio, aurinkoiset kesäpäivät, kiltti opettaja ja suloiset kissanpojat. 

Positio 16093 on Kirsti Kaijan omaelämänkerrallinen esikoisteos, joka kuvaa yhden perheen ja yhden tytön matkan vaiheita. Sen ainutkertaisuudesta löytyy myös yhteisiä sukupolvikokemuksia, joihin mm. senhetkiset yhteiskunnalliset olot, vallitsevat arvot ja lasten kasvatustavat ovat osaltaan vaikuttaneet."

Kirjassa on 456 sivua ja tiivistä tekstiä, joka vei mukanaan. Itse lintukodossa lapsuutensa viettäneenä ei oikein käsitäkään, millaisissa oloissa jotkut ikäisistäni ovat eläneet. Kiitokset Kaijalle kirjasta.


Marja Aarnipuro: Maakellarin salaisuus

aarni.jpg   

Marja Aarnipuron ensimmäisen dekkarin päähenkilönä on toimittaja Kaarina Riikonen, joka löytää kesäpaikkansa maakellarista varakkaan teollisuusmiehen ja toimitusjohtaja Mikael Johanssonin ruumiin. Riikonen alkaa selvittää murhaa rikostoimittaja Nymanin kanssa.

Kirjan juoni oli aivan ok, vaikka suht aikaisessa vaiheessa arvelin tekijän löytyneen. Dekkareissa tekijä on hyvin usein hän, joka on vähän esillä ja aika löyhästi juonessa. Harvemmin eniten epäilty on syyllinen. Kun lainasin kirjan nimenomaan dekkarina, jonkin verran ärsytti runsaat Riikoseen itseensä liittyvät asiat, kuten pitkä esittely kuntonyrkkeilystä, vaihdevuosista ja hormonikorvaushoidon eduista. Myös murrosikäisen tyttären luvaton reissu oli aika irrallinen juttu. Toimituksen ja toimittajien työstä ei olisi tarvinnut selvittää niin perusteellisesti.

Positiivista ja poikkeavaa oli se, että perhe-elämä oli hyvää ja mies ymmärsi vaimon ammatin haittapuoletkin. Olen varannut  kirjastosta Aarnipuron uusimman kirjan.

Lori Nelson Spielman: Kymmenen unelmaani

aunelma.jpg

Tämän kirjan löysin Suomalaisen kirjakaupan mainoslehtisestä, jotka aina katselen tarkkaan ja oitis varaan kirjastosta mielenkiintoiselta tuntuvat kirjat. En ole kirjailijoiden enkä kustantajien mieliasiakas, kun en osta kirjoja.

Teinityttönä Brett Bohlinger laati listan tavoitteistaan ja unelmistaan ja heitti roskikseen. Äiti löysi sen ja talletti itselleen. Brett oletti siirtyvänsä äidin kuoleman jälkeen ison kauneusalan yrityksen johtoon ja perivänsä ison omaisuuden. Äidin asettamat ehdot perinnön saamiseksi yllättävät. Hänen tulee toteuttaa kymmenen itse asettamaansa tavoitetta/unelmaa.

Kirjassa on mielenkiintoinen ja koukuttava juoni. Luin sitä pitkät pätkät kerralla ja jopa keskellä päivää,.Tämä oli kesäkuun kirjahyllyn ykkönen ja helpoin luettava..

Uskon itsekin, että unelmat voivat toteutua vaikka ne tuntuisivt mahdottomilta Tiedän sen, koska mahdottomalta tuntunut unelmamme toteutui; autiotalosta tuli meidän talomme. Nyt olen hieman huolissani, kun mulla ei ole oikein mitään kunnon unelmaa. Onhan käynti Prinssi Edvardin saarella Runotytön maisemissa, mutta sen voi toteuttaa tilaamalla lentoliput.


Sauli Miettinen: Uskomaton AIRA SAMULIN

aira.jpg

Aira Samulinin koko hämmästyttävä elämä koottu yhteensä 514 sivulle. Samulin kertoo lapsuudestaan Raja-Karjalassa, epävakaasta äidistään, sodassa kaatuneesta isästään, avioliitoistaan, miehistään ja lapsistaan.

Aira Samulin on ollut mulle naurava tanssittaja ja jotain olin lukenyt hänen sairaasta tyttärestään. Uutta oli hänen upea uransa muodin ja viihteen parissa sekä politiikassa. Samulin oli 16 vuotta eli neljä kautta kaupunginvaltuutettuna Espoossa ja Helsingissä.

En jaksanut lukea kirjaa aivan kokonaan, mutta sain hyvän kuvan uskomattomasta naisesta Aira Samulinista.

Hämmästyin itsekin, miten monta kirjaa tuli luettua kuukauden aikana. Osaa kirjoista aloitin jo toukokuun puolella. Kesä jatkuu kevyemmillä kirjoilla.