Lokakuun kirjahyllyn kahdessa kirjassa pääosa tapahtumista on sijoitettu nykyiselle kotipaikalleni Peräseinäjoelle. Tämä on aivan ennennäkemätöntä, mutta minulle mielenkiintoista.

Satu Vasantola: En palaa takaisin koskaan, luulen

Kirjan tapahtumat ajoittuvat vuosille 1939-2017 ja sijoittuvat Peräseinäjoelle ja lähiympäristöön sekä Helsinkiin ja Irakiin. Minulle kirjan päähenkilö on Martta-mumma, joka on paljon kokenut ja kärsinyt, kannatellut omiaan ja ottanut rohkeasti henkilökohtaiset tarpeensa. Hän on aina kulkenut pää pystyssä.

Martan tyttärentytär Susanna on jättänyt synnyinseutunsa, muuttanut Helsinkiin ja kouluttautunut juristiksi. Hän kokee, ettei ole helppo irrottautua työläisperhetaustasta. Martan lasten ja lastenlasten vaiheiden lisäksi Susannaan liittyy irakilainen Fatima, joka saapuu pakolaisena Suomeen.

Kirja oli osin hankala luettava, koska siinä hypitään ajallisesti edestakaisin. Kerronta on kuitenkin mielenkiintoista ja sujuvaa. Tapahtumia oli ehkä liikaa mutta en osaisi sanoa, mitä olisi pitänyt jättää pois.  Perheen elämä sukupolvesta toiseen on ollut tosi rankkaa, mutta täysin uskottavaa. Vasantolan kirjan nimi jättää takaportin paluulle Luulen-sanalla, näin tulkitsen. Toki itse tiedän, että paluu syntymäpaikkaan on harvoin mahdollista. Kun on eletty ja asuttu kauan muualla, on paluu lähes mahdoton kun on juurtunut muualle ja erilaiseen ympäristöön. Vasantolan mukaan kirjan paikkakunnat, kuten Peräseinäjoki ovat todellista, mutta yhtä hyvin tapahtumat olisi voinut sijoittaa muualle maaseudulle. Hän on muuttanut Peräseinäjoelta jo vauvana, mutta viettänyt aikaa kesäisin mummolassa. Tykkäsin kirjasta.

Kirjavinkit-sivustolla on arvostelu kirjasta, joka kannattaa lukea, jos kirja kiinnostaaa.

 

Markku Mantila: On toinenkin polku taivaaseen

Kirjassa eletään Peräseinäjoen Mantilanmäellä 1960-70 -luvuilla, ja siinä kuvataan kylän ja pikkukunnan ihmisiä ja koko yhteiskunnan muutosta. Se on myös politiikkaa ja yksittäisten ihmisten elämää ja kohtaloita.

Päähenkilö on 27-vuotias 27-vuotias rakennusmies, demari ja tuleva kansanedustaja. Hänen lisäkseen mukana on malttinsa säilyttävä konstaapeli, äveriäs, hyväntuulinen maanviljelijä-kunnallisneuvos, ronski kommunisti ja Rautamo, Lauttamuksen agentti ja tietenkin pienen paikkakunnan silmäätekeviä kuten pappi, rehtori, kauppias ja kunnanjohtaja.

Mantilanmäen postilaatikkopaikka kokoaa päivittäin eri aatesuuntaa edustavat naapurit yhteen ja jokainen saa sanoa mielipiteensä ja sitä kuunnellaan.  Pidin kirjan henkilöistä, heidän jutuistaan, huumoristaan. Pidin myös politiikasta, sen taustoista ja tekemisestä. Olenhan ollut yli 30 vuotta työni puolesta kunnallispolitiikan sivustaseuraajana.

Kirja vei mukanaan ja elin tapahtumissa. Mantilan päätoimittajatausta näkyi politiikan tuntemisena. Oli nerokasta valita päähenkilöksi demari, pääsee eduskuntaan. Tuolloin Peräseinäjoen valtuustossa demarit olivat pienin ryhmä. Siellä oli vain yksittäisiä valtuutettuja. "Oikeassa elämässä" tämä olisi ollut mahdotonta, mutta kirjassa ei. Olisiko koko kirjan juonessa ollut mitään mielenkiintoista, jos eduskuntaan olisi mennyt keskustalainen?

Kirjailija Matti Mäkelän kirja-arvostelu on julkaistu Hesarin sivuilla 20.10.2018. En tiedä, pääseekö sitä näkemään ilman tunnuksia. Mielenkiintoista luettavaa sekin. 

Lori Nelson Spielman: Kivi sydämeltä

Hannah, paikallisen tv-kanavan tähtijuontaja odottaa miesystävänsä kaupungin pormestarin kosintaa. Hän saa vanhalta häntä kiusanneelta koulukaverilta katumuskivet, joiden myötä lähettäjä pyytää anteeksi kiusaamistaan. 

Hannah saa tästä ohjelmaidean ja uskaltaa paljastaa oman salaisuutensa. Tämä johtaa suuriin muutoksiin hänen elämässään.

Kirja on melko kevytjuoninen, ehkä tyypillinen amerikkalainen. Ei äänyt kovin paljon mietittävää. Edellinen kirja Kymmenen unelmaani oli mielenkiintoisempi. Ei tämäkään huono ollut.

Risto Isomäki: Viiden meren kansa

Kirja on aikamatka, joka alkaa ensimmäisten asukkaiden saapumisesta Suomeen ja päättyy kristinuskon ja kansanuskon törmäyksiin 1200-luvulla. Se koostuu yhdeksästä erillisestä tapahtumasta matkalla Mustaltamereltä Suomeen. Se on pitkä vuosituhansia kestävä vaarallinen matka. Vihollisia piti paeta, heidän kanssaan oli hyvä joskus sopia.

Kulttuuri kukoistaa kirjablogissa on hienosti kirjoitettu kirja-arvostelu.

Kirja oli mielenkiintoinen varsinkin tällaiselle sukututkimukseen hurahtaneelle ja menneitä vuosisatoja pengastavalle. Tykkäsin myös kirjan lopuss olevasta tieto-osasta, joka sitoi tarinat historiaan.

Maeve Binchy: Kastanjakadun väki

  

Kirjastomme kirjahaasteena on lukea novelleja sisältävä kirja. Otin Binchyn helppolukuisen kirjan, jossa kuvataan kirjan nimen mukaisen väen elämää. Mukavaa iltalukemista sängyssä. Ei jäänyt kirjan tapahtumat pyörimään päässä.