Lämpötila keskiviikkopäivänä noin 13 astetta, pientä sadetta silloin tällöin, aurinko pilkahti puolisen minuuttia. Tästä se kesä muodostuu - ainakin tänään.
Viime viikolla vein Tamperelaisvieraani Keskisen Tavarapuoltiin Tuuriin. Vai oliko se niin, että hän vei. No, kaksi prinsessaa tutustui naapurivaltakunnan kuninkaanlinnaan.
Tarjolla oli paljon tavaraa, josta hieman jäi meille. Enemmänkin ihmeteltiin, mitä muutoksia oli tehty. Prismoja ja sittareita on meidän valtakunta täynnä, mutta tämä on aivan erilaista. Käykää kattoos.
Meidän kaupunginosassa, jota mieluummin sanon pitäjäksi vaikkei se sitä enää olekkaan, on meneillään kulttuuriviikko. Sain naapurin Emman mukaan satupiknikille.
Kuuntelimme Nallen reissuista eri paikkoihin. Satuja säesti lähtevät paloautot ja muutamat sadepisarat. Sielläkin oli kylmä. Ei edes karkit ja limsa lämmittäneet.
Muun ajan olenkin viettänyt puutarhassa ja nyppinyt rikkaruohoja. Tämä "kesä" onkin ollut niille tosi suosiollinen. Vettä on riittänyt eivätkä ole lämpöä kaivanneet. Mansikat ovat onneksi jo raakileina.
Siksipä kehittelenkin vanhoista pitsiverhoista "verkot" mansikkarivin ylle. Laitan kuvan myöhemmin, miltä ne näyttävät ja onko suunnitelma toteutuskelpoinen. Arvelen, että mansikat saavat verhon läpi riittävästi valoa.
Raparperiruttoa?
Osa raparperin lehdistä ovat tämän näköisiä. Tämä on aivan uutta. Kotiloita meillä ei ole näkynyt enkä oikein usko etanoihinkaan. Pitää kait hiipiä yöllä kattoon, mikä puutarhassa mellastaa. Saattais yöllä viihteeltä palaava nuoriso ihmetellä, kun istuisin puutarhassa tuolilla yöllä kahden kieppeillä.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.