Tulimme nykyiselle talolle ja tontille 22 vuotta sitten. Ensin purkasimme, sitten korjasimme vanhaa ja viime vuosina rakensimme uutta. Taas me-muoto. Saahan olla niin, kun minä olen osallistunut maalaamiseen ja hanslankarin hommiin? Mutta nyt se on loppu. Enää emme rakenna ainuttakaan pytinkiä tälle tontille. Emme tämän grillauspaikan jälkeen.

  n%C3%A4kym%C3%A4.jpg

Pidimme aikaisemmin kaasugrilliä hirsirakenteisessa verstaassa eikä se ollut oikein hyvä paikka. Onneksi verstas on edelleen pystyssä eikä grillihiilinä. Tuumimme talven ajan grillille paikkaa ja muotoa ja kuulimme pätevää puutarhuria, joka kattoi paikkaa hiukka asiantuntevammalla silmällä.

Tämä pytinki muistuttaa rakenteeltaan meidän huvimajaa eli se on takaa kolmikulmainen. Mies teki sen omasta päästä ja hyvistä laudoista ja lankuista. Paikalliselta sahalta saa hakea vaikka laudan kerrallaan. Heinätöitä emme ole ajatelleet tuolla sisätiloissa tehdä vaan sinne laitetaan ensi kesänä jonkin sortin kiveystä. Aika näyttää, millaista.

Ai että on Miehen mukava grillailla vaikka sateella. Onhan tämä riittävä rakennus sille, kun grillattavana on joskus kolme makkaraa, yksi mulle ja kaksi grillaajalle. Ei ole vielä mitään gourmee-ruokia suunniteltu.

ikkunasta1%20%E2%80%93%20kopio.jpg  

Vanhoilla ikkunoilla kevennettiin tilaa. Sisällä väritys tuo hiukka savusaunan tunnelmaa, sen huomasimme maalauksen jälkeen. Mullehan savusauna tikuineen on lapsuudesta tuttu.

sis%C3%A4katto%20%E2%80%93%20kopio.jpg   

Grillausvälineetkin ovat omalla paikallaan.

v%C3%A4lineet.jpg

Tästä näkee hiukan "rakennuksen" muotoa. 

sivukuva.jpg 

Ilmakuva vinttikamarin ikkunasta

ilmakuva%20%E2%80%93%20kopio.jpg  

Meillä oli muuten hauskaa, kun leikimme Suomen kaunein grillauspaikka tuomareita. Kommentteja tulikin. Vahinko vain, ettei tullut nauhoitettua. Oikeasti halusimme tehdä siitä mahdollisimman huomaamattoman, joka ei riitele huvimajan ja muiden rakennusten kanssa.