Olette varmaan huomanneet, että tänä talvena minulla on ollut erityisenä mielenkiinnon kohteena DNA-tutkimus. Pari juttua sitten kerroin omastani ja nyt Miehen DNA-tuloksista. Tämä tutkimus käynnistyi juuri hänen juuristaan eli hukassa olevasta isoisän suvusta.

Miehen vaari oli oman kertomansa mukaan syntynyt Terijoella vuonna 1913. Vallankumouksen aikaan valkoisten puolella ollut isä tapettiin ja vaari äitinsä ja veljensä kanssa vietiin Volgan varrelle vankileirille. Siellä toinen pojista kuoli mutta äiti ja vaari pääsivät palaamaan. Äiti kuoli kuitenkin Pietarissa sairaalassa ja vaari vietiin Suojärvelle Perkjärven lastenkotiin. Sieltä hänet otettiin kasvatiksi tänne Etelä-Pohjanmaalle. Pitkä ja kova taival vaarilla on ollut. 

Miehen vaarin vanhemmista ei ole kuitenkaan löytynyt mistään tietoa. Netissä olevista kirkonkirjoista ei vielä löydy vuoden 1913 syntyneiden tietoja, joten vaariakaan ei ole sieltä löytynyt. On kaiveltu lakkautettujen seurakuntien kirkonkirjoja, tutkittu netin kautta ja etsitty mm. sota-arkistosta. Turhaan. Sitäkin olemme ajatelleet, ovatko vaarin muistot kaikilta osin todellisia vai onko mielikuvitus paikannut lapsuusmuistojen aukkoja. Olisiko lainannut lastenkodissa jonkun toisen orvon kokemuksia? Kuka tietää.

Tilasimme Family Treestä Miehelle serkkutestin ja isälinjan. Miehen haploryhmä eli klaani on N-M231 ja Miehen esi-isät ovat ovat 60 000 vuotta sitten lähteneet Afrikasta, kulkeutuneet kaukaa nykyisen Kiinan kautta Siperiaan ja Suomeen. Tämän reitin ovat viisaat tutkijat löytäneet ja siihen mun on uskominen. DNA:n mukaan Miehen perimä on 100 %:n eurooppalainen, jossa on Suomea 87 % ja Itä-Eurooppaa 13 %.

dna%20001.jpg

Serkkutesti tuo kaikkien neljän isovanhemman sukulaiset, ja tällä hetkellä hänellä on 2753 "serkkua". Siitä en ainakaan vielä osaa erotella vaarin mahdollisia sukulaisia. Isälinjasta toivoimme tuloksia mutta sieltäkään ei löytynyt vaarin sukua, joka on edelleen kadoksissa. Onko suku lainkaan Suomesta? Luulisi, että jostain vuosisatojen takaa löytyisi esivanhempia. Ei kait kukaan voi olla täysin suvuton. Vai onko niin huono säkä, ettei kukaan kaukaisenkaan sukuun kuulunut ole teettänyt testiä?

Ei auta muuta kuin opiskella lisää tätä mahdottomalta ja mielenkiintoiselta tuntuvaa asiaa. Seuraavaksi kyselen itteäni viisaammilta, missä esim. venäläiset tutkituttavat dnaataan. Tämä harrastus ei vaadi kuin tietokoneen ja hyvät istumalihakset. Ei tarvi lähteä kotoa minnekään.

Kokeilu

Tämä alkuvuosi on ollut muutakin kuin sukututkimusta. Mutta siitä sain kuitenkin idean toiseen puuhailuun.

ryijy.jpg  

Tämä Sukupuu -pikkuryijy on mun ensimmäinen ryijykokeilu. Otin mallin sukututkimusohjelman sukupuusta ja piirsin sen ruudutetulle paperille. Juurissa ovat esivanhemmat ja puussa jälkikasvu. Tämä sukupuu on aivan kuvitteellinen. Eihän mulla ole noin paljon jälkikasvua. Langat ovat sinistä lukuunottamatta kuortanelaiselta lammastilalta ja kasviväreillä värjättyjä. Ostin ne aikanaan puserolangoiksi mutta totesin, että niitä mulla on aivan tarpeeksi.

Ryijyn tekeminen oli saman sorttista kuin kuvioneuleen neulominen. Tämän tein kangaspuissa ja opettajan opastuksella. Rivi kerrallaan kattoin, minkä värin kulloinkin solmin. Saatan joskus tehdä isommankin ryijyn, mutta silloin teen oikean suunnittelijan mallilla ja väreillä. Ei siis mitään tähtitiedettä, mutta käsiin ja niskaan ottavaa puuhaa.