Täyttä valesta tuo otsikko. Olin tänään toisen kerran hiihtämäs ja jos 91 -vuotias Siiri Rantanen olis ollu mun hiihtokaveri, olisin taatusti hävinnyt hänelle.

latu.jpg  

Niinkuin kuvasta näet, olin hiihtämäs illalla. Aiheellista ihmetellä, miks eläkeläinen hiihtää illalla, kun on koko päivä aikaa. Kävin aamusta kudontatuvalla laittamas shaalin loimen kaiteeseen ja kotiin tullessa olinkin laiskistunut niin, ettei huvittanut lähteä hiihtolenkille. Mutta kun tytär laittoi viestiä, että on menossa töiden jälkeen hiihtämään, ei mun passannu olla sen huonompi. Onhan siinä tosin pieni ero, kun tytär valmistautuu Pirkan hiihtoon ja minä yritän saada 50 km/talvi.

Ehdin hiihtolenkille vasta iltakuuden jälkeen. Enhän minä voi jättää kattomatta ykköseltä sitä koukuttavaa australialaista Takaisin kotiin-sarjaa. Se on nähtävä tuoreeltaan. Onhan se erilainen kuin Downton Abbey, mutta tosi hyvä kuitenkin. Tarkoitan mun tosi hyvä.

Hiihtäes on mukava mietiskellä kaiken maailman asioita. Tuli mieleen, että kun on kehitelty sähköinen polkupyörä, voisi olla myös sähkösukset. Niillä olisi helpompi nousta mäet ylös. Kyllä minä ne tasaiset kohdat hiihtäisin aivan omin voimin. Nyt tietenkin ihmettelet, että miten voi Etelä-Pohjanmaalla olla mäkiä. On niitä meidän ladullakin yksi, joka vaikuttaa jonkun mielestä pieneltä, mutta silti se tuntuu. 

Pidin toimistopäivää

On tämä nykyelämä yhtä kilpailuttamista. Enää ei pitkäaikainen asiakkuus ole rahallisesti kannattavaa. Olen ollut Maalla -lehden kestotilaaja ja nyt lopetin tilauksen. Välittömästi tarjottiin samaa lehteä puolella hintaa. Otin vuoden lisäajan ja piakkoin irtisanon sen, ettei unohdu. Soittelin vakuutusyhtiöön, kun hoksasin, ettei mun lähes 10 vuotta vanhas Polos kannata pitää täyskaskoa. Sanoin, että sitä pitää muuttaa ja muutenkin aion kilpailuttaa vakuutukset. Parin päivän päästä mulle soitetaan "omasta" firmasta kattotaan, miten voidaan tarkistaa hintoja alaspäin. Vaihdoin nettiyhteyden ja kun Mies kävi irtisanomas vanhan yhteyden, oli hänelle heti tarjottu hinnanalennusta. Liian myöhään. 

Pitää vissiin lisätä näitä toimistopäiviä ja kysellä vähän väliä, millä hinnalla kukin tarjoaa kaikkea hyvää meille. Minä olenkin oppinut niin kränkäksi, etten suvaitse mitään ylimielistä kommenttia, vaikka useampaan kertaan kysyn asiaa, jota en ymmärrä. Annan aina positiivista palautetta, jos mua palvellaan hyvin. Kauan meni tuohon ekaan oppimiseen. Nyt oon aivan tyytyväinen itteeni.