Sinä yli kuuskymppinen lukija. Onhan raanu tuttu juttu? Se perinteinen suomalainen seinävaate, joka on raanulangalla kudottu puuvillaloimeen (Wikipedia kertoo). Ootko kenties kutonut sellaisen? Minäkin tein 1970-luvun alkupuolella ainakin kaksi raanua, jotka ovat kulkeneet muutoissa nykyiseen taloon saakka. Vaan eivätpä ole päässeet enää seinälle. Eivät oikein väreiltään sovi nykyiseen huusholliin. Minä kun muka olen niin tarkka toisiinsa sopivista väreistä.

Tämä raanu on muistaakseni Pihlajamarja. Nuo tummat raidat ovat tummanvihreitä vaikka näyttävät tässä skannatussa kuvassa melkein mustilta. Kahdeksankymmentäluvun alussa tämä oli vielä seinällä mutta edelliseen omakotitaloon muutettaessa sijoituspaikaksi tuli varasto.

raanu%20001.jpg  

Toinen raanu on Männikkömetsä tai Honkain keskellä tai jotain sinne päin.

m%C3%A4nnikk%C3%B6mets%C3%A4%20raanu.jpg  

Silloin tällöin varastoja penkoessani tuumailin jotain jatkokäyttöä näille. Olisi sääli heittää niitä menemäänkään. Aloitin Pihlajamarjasta:

rahi.jpg  

Mukava istuskella ja lepuutella jalkoja tässä rahilla.

Niinku näette, minä tykkään väreistä. Eihän se ole tänä valkoisena aikakautena trendikästä, mutta en ole ennenkään viimeisten virtausten mukana mennyt. Paitsi 80 -luvulla, kun puupinta oli ainakin meillä päin suosittua. Katto oli lakattua lautaa, samoin lattia. Kaikki ovet olivat puunväriset. Nykyiseen taloon kun muutimme, vanhaa hirsiseinää on vain yksi vintin seinä. Ei puunväristä yhtään enempää. Veikkailenpa, että nykyiset katosta lattiaan valkoisten huushollien asukkaat ennen pitkää kyllästyvät yhteen väritykseen. Aika näyttää. Saatan olla väärässäkin.

Ja vaikka jossain kevään käsityö- tai sisustuslehdessä olisi suurin otsikoin: Raanut palaavat seinille!, en harmittele tehtyä muutosta. Näin sovin itteni kanssa.

Cinderellaa

Olin tänään tyttären kanssa kattomassa uusimman Cinderella-elokuvan. Saimme olla pari tuntia sadussa, ja vieläkin hiukan. Minä muistelin kirjasta luettua satua, tytär Disneyn piirrettyä. Minähän tykkään ihanista elokuvista.