Kevättyöt ja ulkona oleilu vähensivät lukemista mutta ei tietenkään lopettanut kokonaan. Tämä kuukausi ei ollutkaan mikään kevytkuukausi.

Kristiina Vuori: Elinan surma

Elinan%20surma.jpg

Tämä kirja oli pakko lukea jo nimenkin perusteella. Keskikoulussa äidinkielen tunnilla Elinan surmasta on puhuttu. Jos oikein muistan, Elinan surma -balladista olisi tehty ensimmäinen suomenkielinen näytelmä. Kutomoni seinällä on aiheeseen liittyvä mainos:

Elinan%20taulu.jpg

Romaanissa eletään 1400 -luvun Laukon kartanossa, jonka isäntään Klaus Kurkeen  Kirsti-piika on rakastunut. Klaus ottaa kuitenkin vaimokseen Elinan ja tässä on ainekset kolmiodraamaan. Kristiina Vuoren kirjassa näkökulma onkin Kirstin, mikä teki juonen mielenkiintoiseksi. Balladin mukaan mustasukkainen Kirsti lavastaa viattoman emäntänsä syylliseksi aviovuoteen häpäisyyn jonka vuoksi Klaus polttaa Elinan ja vastasyntyneen poikansa. Kirja ei ole kopio tästä vaan juonta viedään hiukan eri suuntaan. 

Kirjaa lukiessa mietin, miten huono on monen naisen asema ollut tuolloin 1400 -luvulla ja paljon myöhemminkin. Piiat ja rengit ovat olleet täysin isäntiensä ja emäntiensä armoilla. Nainen on ollut avioliitoissa kauppatavaraa. Kirstin tie ei ollut kovin helppo. Hän rakastui väärään mieheen eikä nähnyt sitä miestä, joka olisi rakastanut häntä ja elämä olisi ollut parempi. 

Kirja kiinnosti senkin vuoksi, että jotkut viisaat sukututkijat ovat selvittäneet, että äitini puolen yhden sukuhaaran esivanhemmat löytyvät Laukosta 17 polven takaa. Pienellä varauksella ajattelen tätä. 

Kjell Westö: Kangastus 38

Otavan sivuilla kirjoitetaan näin:

"Asianajaja Claes Thune on palkannut Matilda Wiikin konttoristiksi pieneen toimistoonsa. Nainen suorittaa kaikki tehtävänsä moitteettomasti, mutta hänessä on jotain arvoituksellista. Hiljattain eronneen Thunen elämän kiintopiste on kuuden ystävyksen Keskiviikkoklubi, joka kokoontuu väittelemään politiikasta.

Kun kerho kokoontuu Thunen toimistossa, Matilda tunnistaa äänen menneisyydestään. Pintaan nousevat piinaavat muistot vankileireiltä, eikä entiseen ole enää paluuta.."

Tämä oli kirja, josta yhtäaikaa pidin enkä pitänyt. Jossain vaiheessa ajattelin jättää kirjan lukematta mutta kun taas luin viimeisen sivun, oli pakko jatkaa kirja loppuun.

Leena Leppäniemi: Keisarin luvalla Siperiaan

Leena.jpg

Leenan omakustanteinen kirja kertoo autonomian ajan Tampereesta ja työoloista tehtaissa. Päähenkilön Josef Bongin elämä menee vanhempien kuoleman jälkeen rikosten tielle. Hän joutuu vankilaan ja tie kulkee Kakolan ja Katajanokan kautta Siperiaan. Matka on pitkä ja tuskallinen ja perillä odottaa raskas työ. Josef karkaa ja lähtee Suomea kohti, mutta katoaa jäljettömiin.

Josef on Leenan sukulainen ja siksi hän on halunnut kirjoittaa tämän kirjan. Kirjaan on liitetty lainauksin paljon tietoa sen ajan elämästä. Leena on tehnyt ison työn kirjaa kirjoittaessaan.