Olen aikaisemminkin kirjoitellut, ettei keittiö ole mun mielipaikka. On niin paljon muuta mielenkiintoista. Kun meillä ei ole sitä au-pairia, joskus pitää innostua. Tänään innostuin hiukan, kun ulkona ei viitsinyt olla sateessa. Lopputulos oli taas niin hyvää ja pehmeänmakuista, etten meinannut ehtiä kuvaamaankaan.
Tämän marjapiirakan ohje on vuodelta 1989 painetussa Valion pienessä ohjekirjasessa. Sieltä sen löysin ja edelleen sillä risetillä teen piirakkan. Ja parasta se on tietenkin lämpimänä. Huomattavasti parempaa kuin pakasteessa vuoden ollut ja sulatettu. Maistuu kyllä silloinkin.
En aio joka juttuun laittaa ohjeita, mutta tämän kirjoitan. Minä olen se, joka etsin taitavien leipurien ja kokkien blogeista sopivaa helppoa laitetettavaa.
MARJAPIIRAS
75 g voita
½ dl sokeria
1 muna
1½ dl vehnäjauhoja
1 tl vanilliinisokeria
½ tl leivinjauhetta
Täyte
5 dl marjoja, esim. mustikoita, vadelmia
1 prk (1,5 dl) ranskankermaa
½ dl sokeria
2 munaa
Vaahdota voi ja sokeri. Lisää muna ja kuivat aineet. Painele taikina piirasvuoan pohjalle ja reunoille. Levitä marjat päälle. Kaada seos marjoille. Paista 225 asteessa 25 min. Syö yksin tai ystävien kanssa.
Kirsikkalikööriä
Meidän raihnaisissa kirsikkapuissa on tänä kesänä kirsikoita, joista Mies aikoo tehdä kirsikkalikööriä. Tekee, elleivät linnut ehdi ennemmin. Kokeilimme varsin halpaa karkotetta.
Nyt on puiden oksilla jouluista lametta, joka tuulessa heiluen ja välkehtien karkottaa linnut. Saas nähdä, tepsiikö. Jos ei tepsi, ei ole kirsikkalikööriäkään.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.