Muutama juttu aikaisemmin kirjoitin meidän kantaäitimme syntymäpaikkaan tutustumisesta. Menimme mielikuvissamme 200 vuoden taakse. Sunnuntaina olimme jo paljon lähempänä tätä päivää, mutta kuitenkin vuosissa monen mielestä kaukana. 

Meillä päin seurakunnat kutsuvat 50 vuotta ripille päässeet yhteiseen jumalanpalvelukseen ja yhdessäoloon. En tiedä, onko tämä käytäntö jokaisessa seurakunnassa mutta onneksi meillä on. Olen ollut vuonna 1965 rippileirillä yli 60 muun nuoren kanssa Lapuan Tiistenjoella ja onneksi kolme puuhanaista ja yksi mies järjestivät meille ja päivärippiläisille oman kokoontumisen. 

alttari.jpg  

Kokoontuminen aloitettiin jumalanpalveluksella omassa rippikirkossa, joka on myös meidän vihkikirkko. 50 vuoden takaisen järjestyksen mukaan me likat istuimme vasemmalla ja pojat oikealla puolella. Ehtoolliselle mentiin entiseen tapaan pareittain mutta kummatkin omalle puolelle. 

Ennen jumalanpalvelusta ja varsinkin sen jälkeen seurakuntatalolla haimme jokaisesta tuttua näköä. Ja jos ei heti nähty, kyseltiin nimet ja jo alkoi löytyä vuosikymmenten takaa tuttuja piirteitä. Kyselimme myös, mitä kuuluu monelle poissaolevalle. 

Miten hienoa olikaan nähdä oman kylän ja muita kouluaikaisia tyttöjä ja poikia, joista suurin osa lähti alle kaksikymppisenä opiskelemaan ja elantoa etsimään muualta. Meistä isoista ikäluokistahan maaltapako käynnistyi voimalla. Oikeastaan se oli monelle pakkolähtö, kun oma paikkakunta ei tarjonnut työtä. Niinhän minäkin kokosin 18 -vuotiaana vähät kimpsuni ja lähdin ensimmäisen opiskelujakson jälkeen työn perässä isompaan paikkaan. 

Meidän yksityisyyden suoja on mennyt niin pitkälle, ettei kirkkoherranvirastosta saa enää tietoja rippikoulussa olleista. Onneksi meidän porukan järjestäjillä oli rippikoulusta saakka tallella nimilistat, joiden perusteella he etsivät kauempana asuvia. Paikallislehdessä tiedotettiin tilaisuudesta ja sitä kautta sukulaiset välittivät tietoa meille riemurippikoululaisille. 

Kiitokset teille Marja-Leenat, Saimi ja Tapio järjestelyistä. Oli hienoa nähdä Matit, Mikko, Tapani, Saimi, Kaijat, Irja, Riitta ja monet muut! Oli hieno päivä ja muistelemme sitä pitkään.