Koulunkäynnistä on mulla aikaa jo vuosikymmeniä. Suurin osa saadusta opista on autuaasti unohtunut, mutta jotain on jäänyt mieleen. Ja tosi tarpeellista asiaa:

Kreikassa oli antiikin aikaan doorilaisia, korinttilaisia ja joonialaisia pylväitä, lutukan hedelmä tai siemen on litu, leivottu pulla on kohonnut kun sormen painalluksen jälkeen pinta palautuu ennalleen (ei silloin kun pikkupullassa on kuori) ja kokeet kirjoitettiin oppikoulussa konseptipaperiin, ei konserttipaperiin.

Pengoin eilen aitan vintillä vanhoja vaatteita ja muita tekstiilejä. Tulipa vastaan oppikoulun eka luokalla eli nykyisellä alakoulun vitosella tekemäni pieni pellavaliina. 

murahainen.jpg  

Kauan sen kanssa varmaan väkersin ja muistaakseni äitini merkkasi tuon kuvion valmiiksi. Mutta mitä koulussa opittua en ole sen jälkeen tarvinnut? Lähikuva siitä on tässä alla.

muurahainen%20l%C3%A4hikuva.jpg  

Se on tuo reunassa oleva muurahaisenpolku.

En ole sitä taitoa tuon liinan jälkeen tarvinnut ja epäilen, tarvinko enää tästä eteenpäinkään. Nyt kun tätä kirjoittelen, saattaa mieli muuttua. Kuka sen nyt tässä tietää?

Kouluaikana käsityöt ei ollut mun mieliaineita. Kutominen ja virkkaaminen oli alussa hidasta. Ihmekös tuo, kun vasenkätiselle opetettiin oikeakätisen tapa tehdä. Varsinainen käsityöinnostus syttyi vasta parikymppisenä, kun sain joululahjaksi ompelukoneen. Neulomiseen taas innosti ystäväni Helena, joka asui samassa kerroksessa keskussairaalan asuntolassa Tornitalossa. Hän kutoi pitkiä takkeja, housuja, puseroista puhumattakaan. Arvelen, että kutominen jatkuu edelleen.