torstai, 17. elokuu 2017

Kaavoitusta ja krapaamista

Poksi & Låda sarjakuvan tekijät olivat parisen viikkoa sitten ajan tasalla. Monena vuonna mulla on ollut samat fiilikset. 

aa%20kansalais.jpg  

Taas on kansalaisopistossa valtava määrä piirejä ja aivan hyvin voisin ottaa pari piiriä illalle. Voisin ottaa englannin, kirjallisuuspiirin, kudonnan, antiikkinallen, elämä tarinaksi-piirin, photoshopin .... 

Nyt ilmoittauduin kuitenkin vain kahteen entisöintiryhmään ja kaavoituspiiriin. Jätän pois kudonnan ja ehkä kirjallisuuspiirin, koska aion käydä sukututkijoiden vapaamuotoisessa ryhmässä. Tämäkin tietää maanantai- ja tiistai-illat kaupungilla ja keskiviikon meidän kylällä. Saa Mies olla aivan rauhassa mun höpinöiltä.

Tytär ehdotti, että mentäis yhdessä kaavoituspiiriin. Ihmettelin, että miten häntä voi kiinnostaa kaavoitus. Eipä tässä piirissä kaavoiteta uusia asuntoalueita vaan ittelle sopivat, omien mittojen mukaiset kaavat. Ajattelin tehdä kaavat ainakin paitikselle, jossa hihat olisivat oikean mittaiset eivätkä roikkuisi olkapäiltä ja eikä rintsikat luuraisi nappien välistä. Joskus 25 vuotta sitten kävin saman kurssin, mutta kummasti on kroppa muuttunut sen jälkeen. Jotensakin maan vetovoima vaikuttaa kroppaankin. Valmisvaatteiden suunnittelijat eivät myöskään tiedä, että vielä on olemassa 155 -senttisiä ja sen huomaa. 

Nuo kolme kurssia maksavat yhteensä 170 euroa. Laskin, että saan 0,85 euron tuntihinnalla asiantuntevaa opastusta harrastuksiini ja saan olla mukavassa porukassa. Ei paha.

Näillä mennään tuleva talvi.

keskiviikko, 16. elokuu 2017

Isonkyrön mahtavat markkinat

Viime sunnuntaina kävimme vihdoinkin Isonkyrön 1700 -luvun markkinoilla. Useamman kerran olen sinne ollut menossa, mutta jostain syystä se jäi tuumaukseksi. 

Parkkipaikalta pääsi oikein Zetorin kyydissä markkinoille. Kuski oli supliikki mies ja ajoi traktoria vauhdilla.

aa%20zetori.jpg 

Markkinoille ei ollut pääsymaksua, mutta 1 euron tietulli perittiin.

aa%20tietulli.jpg  

Ei kaikki ollut 1700 -luvulta, huvitti tuo ilmastointiteippi. 

Markkinatietä reunustivat nämä vaatimattomat talot, joista toisessa oli kiva kahvila ja museotavaraa.

aa%20talot.jpg  

Markkinoilla työssäolijat ja myyjät pukeutuivat vanhaan malliin. Yhtenäiset markkinakojut oli reunustettu pellavakankaalla.

aa%20info.jpgaa%20mummot.jpgaa%20herra.jpgaa%20asut1.jpgaa%20asu.jpg  

.. ja tarkenivat varmaan vieraita paremmin.

Taotut tavarat kiinnostivat, mutta valitettavasti nyt ei keksitty mitään ostettavaa.

aa%20takoja.jpg  

Kyllähän Suomen sodan aikaan on sotaväellä ollut paljon hienommat asut kuin tämän päivän sotilailla. Hienoa katseltavaa, mutta ennemmin pukisin päälle tämän päivän maastoasun, jos joutuisin oikeasti sotimaan.

aa%20sotilaat.jpg  

Ei mitään räminämusiikkia eikä markkinaisännän puolivillaisia puheita.

aa%20pelimannit.jpg  

Kovin isoja ostoksia emme tehneet. Enemmänkin haimme elämyksiä ja niitä saimme.

Ei ostettu lakua mutta vanhan ajan Terva karamelliä, samoin mansikan- ja vaniljanmakuiset karamellipussit.

aa%20karkki.jpg  

Mehupulloja putsatessa harmittaa, kun pulloharjojen päällä ei saa pohjaa kunnolla pestyä. Josko tällä saisi.

aa%20pulloharja.jpg  

Seurakunnan kojulla Mies sai taas pari arpavoittoa, jotka oli paketoitu sanomalehteen. Voitot laitettiin oikeaan kangaspussiin, ei tietenkään muovipussiin.

Olihan siellä ihana Vilukissikin myyntikojussa. Jos et ole käynyt vielä hänen blogissaan, kurkkaa ja ihastu hänen upiaan blogiinsa. Vilukissi suostui kuvattavaksi, kun aikani tinkasin lupaa.

aa%20vilukissi.jpg  

Ei ole mikään ihme, että Isossakyrössä pidetään vanhan ajan markkinoita. Onhan tämä kivikirkko rakennettu 1300 -luvulla. Kirkko on suosittu vihkikirkko ja kesäisin pidetään täällä jumalanpalvelukset. 

aa%20kirkko.jpg  

Kunnassa on vain 4800 asukasta. Tuntuu, että joka huushollista on ainakin yksi asukas tekemässä talkootyönä näitä markkinoita. Porukalla täytyy olla tosi hyvä yhteishenki.

Jos et ole vielä käynyt näillä markkinoilla, mene ihmeessä ensi vuonna. Kannattaa mennä kauempaakin. 

Kiitoksia isokyröläiset!  Isot kiitokset Vilukissille ja Mikolle (joka ei varmaan lue tätä blogia)!

sunnuntai, 13. elokuu 2017

En ole enää liian vanha

Parisen viikkoa sitten päätin, etten tunne itteäni enää liian vanhaksi johonkin tiettyyn asiaan. Ennenkuin kerron, miten tuo päätös näkyy, hiukan taustaa.

Olen syntynyt aivan joulun alla ja olin aina luokkani nuorin. Keskikoulun jälkeen piti odottaa vuosi, ennenkuin sain ikäni puolesta pyrkiä haluamaani kouluun (joka ei sitten lopuksi ollutkaan se haluamani). Ensimmäisessä vakityössäni olin työpaikan nuorin. Iltalukiossa olin aika "keski-ikäinen" eli en päivälukiosta siirtynyt enkä myöskään perheellinen vaan noin  22-vuotias.

Taisin ensimmäisen kerran tuntea itteni liian vanhaksi, kun iltalukion jälkeen jatkoin opiskelua. Olin ollut siihen mennessä 6 vuotta työelämässä, kun suurin osa muista opiskelijoista oli keväällä päässyt ylioppilaaksi. Opiskeluelämän vapaa-aika ei ollut enää oikein mun juttu.

Kun täytin 30 vuotta, kävin samanikäisen työkaverini kanssa oikein valokuvaajalla. Ennenhän käytiin useinkin valokuvaajalla, kun kameroita ei ollut joka huushollissa. Tilasimme mustavalkoiset kuvat, kun ne olivat ystävällisempiä tuon ikäiselle. Näin ajattelimme. Hassua.

Varsinainen juttu

Mun on tehnyt kauan mieli farkkutakkia, mutta ajattelin, että olen liian vanha ja muutenkin sopimaton käyttämään sitä. Tänä kesänä huomasin, että hitsi vieköön, minähän olen just oikean ikäinen laittamaan päälle sellaisen vaatteen, josta tykkään. 

Helsingin reissulla etsin farkkutakkia, ei löytynyt. En toki kaikkia kauppoja käynyt läpi. Joo ja olihan joissain, mutta S-kokoa on tosi hankala saada päälle. Sitten kiersin Seinäjoen vaatekaupat. Ei löytynyt mulle sopivaa kokoa. Vilassa oli niin taitava myyjä, että sai myytyä mulle farkkupuseron. En ehtinyt pitää sitä, kun näin Prismassa just sopivan farkkutakin. Pakkohan se oli ostaa.

Eikä tässä kaikki. Menin Tuurin ostosparatiisiin ja Siltalan vaatekauppaan. Siellä vaalea farkkupusakka pyysi päästä mun mukaan. Eihän siinä muu auttanut, kun ottaa mukaan. 

aa%20farkku%20sin.jpgaa%20farkku%20valk.jpg  

Jos näette mut ja tuumaatte, että onpa hassun näköinen yhdistelmä, tuon näköinen nainen ja farkkupusakka, en välitä tippaakaan. Olen just oikean ikäinen ja kroppainen pitämään näitä takkeja. Ei tartte moneen vuoteen mennä takkikauppaan.

Pirskahti mieleen

Te varmaan tiedätte, mitä varten tuo reikä on folio- ja tuorekelmurullan päässä.

aa%20rulla.jpg  

Minä en tiennyt, ennenkuin Mies kertoi. Oli kuulemma lukenut jostain lehdestä. Nuo läpät pitää painaa molemmista päistä sisälle, jolloin rulla pysyy paikallaan foliota/tuorekelmua vedettäessä. Yksinkertainen juttu.


sunnuntai, 6. elokuu 2017

Varsin tavallinen leipuri

Olen aikaisemminkin kirjoitellut, ettei keittiö ole mun mielipaikka. On niin paljon muuta mielenkiintoista. Kun meillä ei ole sitä au-pairia, joskus pitää innostua. Tänään innostuin hiukan, kun ulkona ei viitsinyt olla sateessa. Lopputulos oli taas niin hyvää ja pehmeänmakuista, etten meinannut ehtiä kuvaamaankaan.

aa%20piirakka.jpg  

Tämän marjapiirakan ohje on vuodelta 1989 painetussa Valion pienessä ohjekirjasessa. Sieltä sen löysin ja edelleen sillä risetillä teen piirakkan. Ja parasta se on tietenkin lämpimänä. Huomattavasti parempaa kuin pakasteessa vuoden ollut ja sulatettu. Maistuu kyllä silloinkin.

aa%20ohje.jpg  

En aio joka juttuun laittaa ohjeita, mutta tämän kirjoitan. Minä olen se, joka etsin taitavien leipurien ja kokkien blogeista sopivaa helppoa laitetettavaa.

MARJAPIIRAS

75 g voita
½ dl sokeria
1 muna
1½ dl vehnäjauhoja
1 tl vanilliinisokeria
½ tl leivinjauhetta

Täyte
5 dl marjoja, esim. mustikoita, vadelmia
1 prk (1,5 dl) ranskankermaa
½ dl sokeria
2 munaa

Vaahdota voi ja sokeri. Lisää muna ja kuivat aineet. Painele taikina piirasvuoan pohjalle ja reunoille. Levitä marjat päälle. Kaada seos marjoille. Paista 225 asteessa 25 min. Syö yksin tai ystävien kanssa.

Kirsikkalikööriä

Meidän raihnaisissa kirsikkapuissa on tänä kesänä kirsikoita, joista Mies aikoo tehdä kirsikkalikööriä. Tekee, elleivät linnut ehdi ennemmin. Kokeilimme varsin halpaa karkotetta.

aa%20kirsikat.jpg  

Nyt on puiden oksilla jouluista lametta, joka tuulessa heiluen ja välkehtien karkottaa linnut. Saas nähdä, tepsiikö. Jos ei tepsi, ei ole kirsikkalikööriäkään.

keskiviikko, 2. elokuu 2017

Pari pikku juttua

Kun me emme osaa kotona lekotella ja olla vain, käväisimme tänään syömässä närpiöläisessä Lind's Kök-kasvihuoneravintolassa. Kävimme viime vuonnakin. Kun tein siitä reissusta blogijutun, en ottanut sieltä kuvan kuvaa. Ruoka oli hyvää ja ympäristö viehättävä.

Ilmatieteenlaitos ja Foreca kilpaa kertoivat, että saamme tänään runsasta sadetta. Kotona oli tullut viitisen milliä, mutta paluumatkalla oli hieman kosteampaa. Meiltä on Närpiöön matkaa hiukka alle sata kilometriä, suoraan länteen. Paluumatkalla kieppasimme Korsnäsin ja Malaxin kautta Vaasan kupeeseen, josta Laihialle ja Ilmajoelle ja kotiin.

Näkisipä meilläkin ukkosta edeltävää taivasta puolipallon verran niinkuin reissulla. Kotona emme näe ukkosen tuloa, kun etelä-länsisuunnassa on liikaa puita. Usein jyminä yllättää.

ilmajoelta.jpg  

Lapissa vuokraavat niitä lasi-igluja kallilla hinnalla turisteille, jotka haluavat nähdä revontulia. Mulle riittäis, jos iglu olisi kesällä keskellä lakeutta. Siellä makoilisin ja kattelisin, minnepäin ukkospystyt kaatuvat vai tulevatko päälle. Ottaisin kyllä Miehen sinne turvaksi.

Meidän vintissä on tyttären nukenvaunut ja siinä pari nukkea, joita pojanpoika hellii ja välillä heittelee. Tulikin mieleen, että toinen nukke on tyttären mielinukke, joka tarttee paremman kohtelun. Se on ajan saatossa likaantunut ja vaati pientä pesua. Kun kroppa on kankainen, en uskaltanut pestä sitä itse. Vein pesulaan.

aa%20maijanukke.jpg  

Huomaatte varmaan, että nukke otettiin hellään huomaan ja hoitoon ja sille puheltiin niin nätisti. Heidän hinnastossa ei ollut määritelty nuken pesulle hintaa, joten maksukuitissa taisi olla naisten pusero tai jotain sinne päin. Eilen hain nuken kotiin. Kaikkia tahroja ei saatu pois mutta paljon oli nukke kaunistunut. Tyttärelle jätän uusien vaatteiden ompelun.