torstai, 20. huhtikuu 2017

Multahommia ja rokotus

Kävin tänään jäykkäkouristusrokotteella. Olin kaksi vuotta myöhässä mutta onneksi radiossa tuli juttu tuosta rokotuksesta. Se pitää ottaa 10 vuoden välein. On hyvä ottaa, ennenkuin alan tonkimaan kukkapenkkejä puutarhassa. Jäljellä on enää myyräkuume- ja punkkivaara. Kysyin terveydenhoitajalta, tuleeko tästä Tetanus-rokotteesta rätyyseksi (=itkuinen, pahalla päällä). Hän arveli, että voi seuraavana päivänä olematonta hauistani pakottaa eli saatan olla rätyynen. Kun pikkutenavia vie rokotettavaksi, pitää varautua, että seuraava vuorokausi voi olla hankala. Miksei aikuisillakin?

Kyllähän odotan kunnon kevättä, jotta pääsen puutarhahommiin. Olisin kauempana jääkaapista. Paino mulla onkin tiedos mutta olen miettinyt, kuinka paljon olen mennyt kasaan. Olin lyhentynyt 1,4 senttiä. Nyt oon 155,1 cm neuvolan mitalla mitattuna. Kun mun ja Miehen pituuden keskiarvo on 170 cm, laskekaapa aivan harjoituksen vuoksi, kuinka pitkä Mies on. Voitte laskea äksää käyttäen tai muuten vaan.

Puutarha on mielessä

kukat.jpg  

Keijunmekot, tulisalviat, hopealehdet ja nukenkaulukset olen koulinut. Kyllä tästä kasvaa komea keijunmekko.

kukat1.jpg  

Lobeliat kasvavat ruukuissa ilman koulimista.

kukat2.jpg  

Nuo miehet ovat pienestä pitäen hyviä kannustajia. Pojanpoika katseli taimiruukkuja ja totesi: Hiekkaa.

Eikä tässä vielä kaikki. Hyvä kesä on tulossa.

maanantai, 17. huhtikuu 2017

Hääpäivää ja Pääsiäistä

Pääsiäinen on ollut aurinkoa, lunta, narsisseja, ystävien ja oman väen kanssa yhdessäoloa. Sää ei haitannut meitä, mutta narsissit halusivat sisälle.

p%C3%A4%C3%A4si%C3%A4inen%201.jpg  

Meillä oli viime viikolla 35 -vuotishääpäivä ja juhlistimme sitä eilen lasten perheiden kanssa yhdessäololla ja tietenkin syömällä. Saimme lahjankin:

35 yhden euron arpaa. Tytär oli tuumannut ettemme tarvitse mitään tavaraa. Eikä tarvitakkaan

p%C3%A4%C3%A4si%C3%A4inen%20arvat.jpg  

ja tietenkin paketoituna. Pojalla oli idea syntynyt ehkä puupinolla.

p%C3%A4%C3%A4si%C3%A4inen%20arpas%C3%A4i  

Paketti oli saranallinen ja

p%C3%A4%C3%A4s%20sarana.jpg  

lukituskin oli.

p%C3%A4%C3%A4s%20lukko.jpg  

Hääpäivä ei mennyt kuin Strömsössä

Hääpäiväämme muistelemme jo hymyillen vaikka silloin ei kaikki naurattanut. Odotin häiden aikaan ensimmäistä lasta, mikä muuten oli äidille kauhistus. Kerroin hänelle, että aikuisina ihmisinä tiesimme tarkkaan, mitä ja miksi teimme näin. Häät pidettiin meillä kotona 1. pääsiäispäivänä. Pitkäperjantaina jouduin kesken valmistelujen sairaalaan uhkaavan keskenmenon vuoksi ja pääsin kotiin häitä edeltävänä iltana. Olisivat pitäneet hääaamuun saakka mutta en suostunut. Kampaaja perui sairastumisen vuoksi hääkampauksen mutta sekin järjestyi lähes kotikonstein ystävän sisaren avustuksella. Ompelin kansalaisopiston ompelupiirissä varsin yksinkertaisen hääpuvun, joka sopii muuten vieläkin päälle, kiitos joustavan vyötärön.

Huhtikuu oli ollut lumeton mutta hääamuna oli maassa kymmenisen senttiä märkää lunta ja saimme ajaa kotikirkkooni tosi varovasti kesärenkailla. Päivän mittaan lumi suli aika lossakoksi. Vihkiminen ja häät menivät hyvin. Ruokaa oli riittävästi, kun äiti oli tuplannut kokin ilmoittamat määrät. Hääväestä on kaksi kuvaa, jotka velipoika otti samasta paikasta. Hääillaksi oli varattu ravintolasta kabinetti jatkoja varten. Nuoremmat häävieraat kertoivat, että siellä oli ollut aivan mukavaa. Me emme olleet mukana, kun mun piti olla hieman varovainen eikä tuore aviomieskään lähtenyt ilman vaimoa. Olimme illan velipojan kolmen lapsen hoitajina. On mitä muistella. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Uhkaava keskenmeno täyttää lokakuun lopussa 35 vuotta!

maanantai, 10. huhtikuu 2017

Sukua kateissa

Olette varmaan huomanneet, että tänä talvena minulla on ollut erityisenä mielenkiinnon kohteena DNA-tutkimus. Pari juttua sitten kerroin omastani ja nyt Miehen DNA-tuloksista. Tämä tutkimus käynnistyi juuri hänen juuristaan eli hukassa olevasta isoisän suvusta.

Miehen vaari oli oman kertomansa mukaan syntynyt Terijoella vuonna 1913. Vallankumouksen aikaan valkoisten puolella ollut isä tapettiin ja vaari äitinsä ja veljensä kanssa vietiin Volgan varrelle vankileirille. Siellä toinen pojista kuoli mutta äiti ja vaari pääsivät palaamaan. Äiti kuoli kuitenkin Pietarissa sairaalassa ja vaari vietiin Suojärvelle Perkjärven lastenkotiin. Sieltä hänet otettiin kasvatiksi tänne Etelä-Pohjanmaalle. Pitkä ja kova taival vaarilla on ollut. 

Miehen vaarin vanhemmista ei ole kuitenkaan löytynyt mistään tietoa. Netissä olevista kirkonkirjoista ei vielä löydy vuoden 1913 syntyneiden tietoja, joten vaariakaan ei ole sieltä löytynyt. On kaiveltu lakkautettujen seurakuntien kirkonkirjoja, tutkittu netin kautta ja etsitty mm. sota-arkistosta. Turhaan. Sitäkin olemme ajatelleet, ovatko vaarin muistot kaikilta osin todellisia vai onko mielikuvitus paikannut lapsuusmuistojen aukkoja. Olisiko lainannut lastenkodissa jonkun toisen orvon kokemuksia? Kuka tietää.

Tilasimme Family Treestä Miehelle serkkutestin ja isälinjan. Miehen haploryhmä eli klaani on N-M231 ja Miehen esi-isät ovat ovat 60 000 vuotta sitten lähteneet Afrikasta, kulkeutuneet kaukaa nykyisen Kiinan kautta Siperiaan ja Suomeen. Tämän reitin ovat viisaat tutkijat löytäneet ja siihen mun on uskominen. DNA:n mukaan Miehen perimä on 100 %:n eurooppalainen, jossa on Suomea 87 % ja Itä-Eurooppaa 13 %.

dna%20001.jpg

Serkkutesti tuo kaikkien neljän isovanhemman sukulaiset, ja tällä hetkellä hänellä on 2753 "serkkua". Siitä en ainakaan vielä osaa erotella vaarin mahdollisia sukulaisia. Isälinjasta toivoimme tuloksia mutta sieltäkään ei löytynyt vaarin sukua, joka on edelleen kadoksissa. Onko suku lainkaan Suomesta? Luulisi, että jostain vuosisatojen takaa löytyisi esivanhempia. Ei kait kukaan voi olla täysin suvuton. Vai onko niin huono säkä, ettei kukaan kaukaisenkaan sukuun kuulunut ole teettänyt testiä?

Ei auta muuta kuin opiskella lisää tätä mahdottomalta ja mielenkiintoiselta tuntuvaa asiaa. Seuraavaksi kyselen itteäni viisaammilta, missä esim. venäläiset tutkituttavat dnaataan. Tämä harrastus ei vaadi kuin tietokoneen ja hyvät istumalihakset. Ei tarvi lähteä kotoa minnekään.

Kokeilu

Tämä alkuvuosi on ollut muutakin kuin sukututkimusta. Mutta siitä sain kuitenkin idean toiseen puuhailuun.

ryijy.jpg  

Tämä Sukupuu -pikkuryijy on mun ensimmäinen ryijykokeilu. Otin mallin sukututkimusohjelman sukupuusta ja piirsin sen ruudutetulle paperille. Juurissa ovat esivanhemmat ja puussa jälkikasvu. Tämä sukupuu on aivan kuvitteellinen. Eihän mulla ole noin paljon jälkikasvua. Langat ovat sinistä lukuunottamatta kuortanelaiselta lammastilalta ja kasviväreillä värjättyjä. Ostin ne aikanaan puserolangoiksi mutta totesin, että niitä mulla on aivan tarpeeksi.

Ryijyn tekeminen oli saman sorttista kuin kuvioneuleen neulominen. Tämän tein kangaspuissa ja opettajan opastuksella. Rivi kerrallaan kattoin, minkä värin kulloinkin solmin. Saatan joskus tehdä isommankin ryijyn, mutta silloin teen oikean suunnittelijan mallilla ja väreillä. Ei siis mitään tähtitiedettä, mutta käsiin ja niskaan ottavaa puuhaa.

keskiviikko, 5. huhtikuu 2017

Käsityöreissulla

Me Maaritin kudontapiirien naiset lähdimme viime perjantaina koko päivän kevätreissulle. Ohjelmassa oli luonnolliseti hyvää ruokaa ja käsityötarvikkeita. 

Etelä-Pohjanmaalla Järviseudulla on aina ollut käteviä ihmisiä ja he ovat osanneet myös myydä värkkejä ja valmiita töitä. Aloitimme Lappajärveltä.

Lappajärven Värjäämö on erityisesti paperinarufanien paikka. On siellä myös matonkuteita. Jos sinne mennessä ei tiedä, mitä tekisi, esillä olevat mallit kyllä houkuttelevat.

aa%201.jpgaa%204.jpgaa%203.jpgaa%202.jpgaa%205.jpg   

Opettajamme oli sopinut nämä käynnit etukäteen ja hyvä niin. Saimme tuotteista alennuksia ja hyvät kaffit. Lappajärven Värjäämö on usein isoilla käsityömessuilla ja myös verkkokaupan kautta voi tilata tavaraa.

Lappajärvellä on myös mattokutomoja, mm. VM-Carpet. Siksipä olikin paikallaan käydä Verho- ja mattotalossa. Sieltä en innoissani muistanut ottaa kuvia lainkaan, kun piti hipelöidä kaikkia kankaita. Mukaan tarttui Pariisikangasta ja pojanpojalle pipotrikoota.

Iisakki Järvenpään puukkotehdas ja tehtaanmyymälä Kauhavalla oli yllättävän mielenkiintoinen paikka. Tehdas on ollut toiminnassa yli 130 vuotta ja muutama vuosi sitten kaksi rohkeaa miestä osti ja pelasti silloin lähes konkurssikypsän firman. Nyt siellä tehdään puukkoja alusta loppuun ja niiden kotimaisuusaste on taatusti 100 %. Pirtsakka nuori nainen esitteli aivan upiasti tehtaan historian ja nykypäivän. Ja kun ei ole esittelyjä eikä messuja, hän osallistuu puukkojen valmistukseen. Tietää taatusti, mistä puhuu. Ostin siron ohutteräisen vihannesveitsen, jolla voi myös fileoida pienempiä kaloja. Mies kalaan, hop, hop!

aa%206.jpg  

Nälkähän siinä tulee, kun olimme olleet reissussa jo lähes 6 tuntia. Siispä aivan ihanaan ruokapaikkaan Pinkki Alvariin. Ruoka oli hyvää, palvelu erinomaista. 

aa%207.jpg  

aa%208.jpg  

Tämä talo on noin 100 vuotta sitten siirretty Terijoelle ja tässä on toiminut mm. pankki ja muotiliike. Ja aina naiset johtajina.

Taas jaksoimme eteenpäin ja kohteena oli Tuulia Design, jossa on askartelutarvikkeita pilvin pimein. Ovat myös käsityömessuilla ja myyvät netissä. Ostin huopapässin tekemispaketin.

aa%209.jpg  

Ennen reissua ajattelin, että ostan vain Lankavasta mattosukkulan. Sen ostin enkä muistanut ottaa sieltä lainkaan kuvaa. On niin tuttu paikka, kun sieltä haen kaikki kudontalangat ja muut tarvikkeet. 

Että sellainen reissu. Kannatti lähteä mukaan. Tämä taitaa tuntua mainosblogilta mutta tykkäsin näiden liikkeiden asiakaspalvelusta ja tuotteista. Siksi kirjoitan ja varmaan teen vielä kesäreissun sinne päin maakuntaa.

 

 

 

 

maanantai, 3. huhtikuu 2017

DNA-tutkimus toi sukulaisia

Olen jo kirjoitellutkin, että innostuimme tilaamaan DNA-tutkimuksen. Tilasimme näytevälineet lokakuun lopussa ja maaliskuussa saimme tulokset. Kun näytepakettia ei alkanut kuulua, tilasimme uudet. Ne tulivat parin kolmen viikon sisällä ja kun se ensimmäinen lähetys saapui, se oli ollut matkalla 2 kuukautta ja 18 päivää. Joku kirjoitti Fb:n DNA-ryhmässä, että Amerikasta tulee meille posti Turkin kautta. Ihmekös tuo kun viivästyi. 

Olen Helenan tyttäriä
Tilasin selvityksen äitilinjastani eli mistä äidin äidin äidin...... jne äiti on lähtöisin. Viisaat tutkijat ovat todenneet, että meidän kaikkien esivanhemmat ovat Afrikasta ja sieltä on satojen vuosituhansien aikana väki kulkeutunut myös tänne Pohjolan perille. Tuo Helenan tytär tarkoittaa, että mun haploryhmäni (klaanini) on H1a8, ja äitilinjani on lähtenyt Syyrian paikkeilta, kulkeutunut Länsi- ja Keski-Euroopan kautta Skandinaviaan ja Suomeen. Minun perimäni on 100 prosenttisesti eurooppalainen ja mun perimäni koostuu: Suomi ja Pohjois-Siperia 79%, Länsi- ja Keski-Eurooppa 9%, Skandinavia 7% ja Itä-Eurooppa 5%. Jos joku väittää, että olen kotoisin Lapualta, on aivan väärässä. Minähän olen varsin kansainvälinen.

Minä kannan perimää, joka on Afrikan "Evestä" tullut mulle. Tässä kuvassa on merkitty kaikki haploryhmät, mutta mun haplo on tuo tummin viiva.

aa%20kulku.jpg

Tuon haploryhmän kautta mulle löytyy sukulaisia. Aivan sama haploryhmä on tällä hetkellä 20 testatulla, mutta odottelen lisää. Yhteiset esivanhemmat voivat tosin olla monien vuosisatojen takaa, ettei aivan kaikkia varmaan kutsuta seuraaville tasasynttäreille. Muutamille olen tosin jo kirjoitellut sähköpostissa ja ehdottanut tuttavuutta. 

matsit.jpg

Serkkutesti

Kaukaisien esivanhempien kautta minulle löytyy sukulaisia eniten tietenkin Suomesta, mutta myös Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Irlannista, Saksasta, Ranskasta ja Amerikasta. Tällä hetkellä minulla on 2384 "serkkua", joista läheisin on ehkä 1800-luvun yhteisistä esivanhemmista. Suurin osa on monen vuosisatojen takaisia esivanhempia. Suomessa on noin 10 000 henkilöä lähettänyt testit ja koko ajan tulee lisää. Se tietää myös lisää sukulaisia.

Pääsen kattelemaan näitä sukuni reittejä ja sukulaisia netissä ja tarvitsen siihen vain minulle annetun kit-numeron (käyttäjätunnuksen) ja salasanan ja kaikkia aukeaa. Aikamoinen oppiminen siinä on, kun kaikki on englanniksi. Kun olisin oppikoulun 2. luokan alussa tiennyt, että hurahdan tähän sukututkimukseen, olisin valinnut toiseksi kieleksi englannin enkä saksaa. Saksan valintaan mulla tosin oli selkeä syy; serkkulikkakin oli sen valinnut vuotta aiemmin.

Tilasin meidän testit Family Tree DNA:lta. Ne maksetaan tilattaessa ja hinta nousee, mitä tarkemman testin haluaa. Näytteet säilytetään tuolla firmassa ja lisätestejä saa tilaamalla. Ei tarvitse lähettää uutta näytettä. Mun kohdalla tämä ei tuonut mitään järisyttävää tietoa, mutta on tämä mielenkiintoista, osin vaivalloista ja oppia tulosten tulkitsemiseen tarvitsee paljon. Yrittänyttä ei laiteta.

Miehen kohdalla onkin muutama mielenkiintoinen juttu. Siitä myöhemmin. 

Sekavaa on selitys mutta pääkin on aika sekava, kun näitä selvittää.