Edellisviikonvaihteessa olimme Isossakyrössä vanhanajan markkinolla ja myös meidän omilla markkinoilla. Kun alkuun päästiin, niin jatkettiin. Ystäväpariskunta houkutteli meidät lauantaina Juhtbackan markkinoille Uuteenkaarlepyyhyn. Ja johan oli markkinat. Myyjiä oli paljon suomeksi ja på svenska ja ostajia huima määrä. Tavaraa oli askartelutarvikkeista ruosteisiin mopon bensatankkeihin, lasitavaraa ja posliinia. Jokaiselle jotakin.

aa%20hannele.jpg  

Yksi myyjä sanoi, että tavaroiden asetteluun menee kahdeksan tuntia. Sama määrä, kun ne markkinoiden jälkeen pakataan autoon. Kuinkahan kahvikupit tekevät nykyään kauppansa? Moni on siirtynyt mukikahveisiin. Odottelen Myrnan uutta tulemista!

aa%20kupit.jpg  

Tässä kuvassa on pari isoa Nuutajärven kellanvihreää maljakkoa. Maksoivat 65 euroa. Olen joskus 60-luvulla saanut sellaisen palkinnoksi jostain maatalouskerhon kisasta. Edelleen käytössä. Muutenkin näyttivät rippilahjat olevan hinnoissaan.

aa%20lasi.jpg  

Juhannuskahvikupeilleni etsin asetteja eli leipälautasia. Nyt ei myyjällä ollut niitä mukana, mutta puhelinnumero on tallessa ja Tampereen reissulla saan niitä. Tuo 60-luvun Juhannus-kahvikuppi on harvoin myynnissä ja erittäin haluttuja. Kun perikunta aikanaan ymmärtäisi, ettei vie millekään kirpparille vaan laittaa rahoiksi. Lisään tämän heille annettavaan ohjeeseen.

aa%20juhannus.jpg  

Jokaiselle jotain. Saattaapi olla, että myyjä sai viedä tavaransa kotiinsa.

aa%20sekal.jpg  

Ensin työ ja sitten huvi - teemaa tässä.

aa%20huvit.jpg  

Markkinat olivat meille enemmänkin nostalgiamatka kuin ostosmatka. Kiertelimme ja muistelimme, että tuollainen ja tuollainen esine on meillä ollut. Niin teki moni muukin.

Pojan perheelle ostin ruotsinkielisen Aku Ankan eli Kalle Ankan. He kun inhoavat ruotsin kieltä. Taidan ottaa ittelleni takaisin ja kerrata sanoja.

Pirskahti mieleen

Vaihdan aihetta ja kerron, että meidän maakuntalehdessä oli uutinen yhdestä pelastustehtävästä. Pelastuslaitos oli hälytetty paikalle, kun rastas oli jäänyt kiinni puuhun. Urheat palomiehet olivat hakeneet rastaan pois, mutta liian myöhään. Rastas oli menehtynyt. 

Muutaman päivän päästä oli lehden Mielipide-palstan tekstariosastolla kirjoitus: "Miksi ei paikalle kutsuttu ambulanssia, kun räkättirastas oli juuttunut puuhun? Nyt se menehtyi ja menee varmaan avaukseen ja kuolinsyytutkintaan.!" Hyvin oivallettu.

p.s. Ostin itselleni farkkulegginsit, kun pitkä ja hoikka ystävänikin osti. Ne (legginsit) venyvät pituus- ja leveyssuunnassa. Tytär totesi, että älä pidä hameen kanssa ja varmaan pidät niitä vain kotona. Kummalliset ohjeet!!