Arttu Tuominen: Verivelka

kirja%20tuominen%20verivelka.jpg

Porin Ahlaisissa mökillä on koolla iso ryyppyporukka ja siellä puukotetaan yksi mies kuoliaaksi. Uhri on ollut poikkeuksellisen väkivaltainen. Puukotuksella on useita silminnäkijöitä ja puukottaja löydetään varsin pian. Tutkinnasta vastaava komisario Paloviita hätkähtää, kun huomaa, että kiinnniotettu puukottaja on hänen paras lapsuudenystävänsä Antti Mielonen. Hän ei kuitenkaan paljasta tätä yhteyttä. Paloviidan alainen Oksman alkaa selvittää omatoimisesti aavistamansa yhteyden Paloviidan, Mielosen ja tapetun Rami Niemisen välillä.

Kirjassa kuljetaan rinnakkain näiden kolmen lapsuutta ja nuoruutta sekä murhatutkimusta. Kirja on osin dekkari mutta se on myös tarina ystävyydestä ja syyllisyydestä. Verivelka on ensimmäinen Tuomisen kirja, jonka luin. Saatan lukea muitakin. Kirsin kirjanurkka-blogissa on kerrottu kirjasta enemmän.

Sofia Lundberg: Punainen osoitekirja

kirja%20punainen%20osoitekirja.jpg  

Kirjan päähenkilö on 96-vuotias Doris, joka asuu kotiavustajien auttamana omassa asunnossaan, josta hän joutuu sairaalaan. Doris on saanut pienenä tyttönä isältään punaisen osoitekirjan. Isä pyysi keräämään kirjaan kaikki ystävät, jotka Doris tapaa elämänsä varrella.

Doris muistelee punaiseen osoitekirjaan merkittyjen ihmisiä ja samalla omaa elämäntaivaltaan. Kun Doriksen isä kuolee, perheen talous romahtaa ja äiti lähettää nuoren tyttärensä pois palvelijaksi. Doriksen tie kulkee Pariisiin ja sieltä toisen maailmansodan aikana Amerikkaan ja sieltä takaisin Eurooppaan ja Ruotsiin. Doris kirjoittaa muistamansa asiat sisarensa tyttärentyttärelle Jennylle, joka on hänen ainoa sukulaisensa. Kirjassa eletään Doriksen elämää halki vuosikymmenteen, hänen tätä päiväänsä ja myös Jennyn elämää. Pidin kirjsta.

Jos kirja kiinnostaa enemmän, voit lukaista Järjellä ja tunteella-blogia

Anna Kortelainen: Hyvä Sara!

kirjat%20hyv%C3%A4%20sara.jpg  

En ole kovin innokas elämäkertojen lukija mutta tämän lainasin. Kiitos Mänskä!

Kirjan takakannen esittelyssä todetaan Sara Hildenistä: "keräilijä-mesenaatti ja menestynyt vaatealan yrittäjä, naisjohtaja patruunoiden aikakaudella. Tätä oli Sara Hilden (1905-1993) ja paljon muuta." Saara, myöh Sara, Hilden oli isätön torpantyttö, joka jo 13-vuotiaana palasi syntymäpaikkkaansa Tampereelle ensin palvelijaksi, sitten harjoittelijaksi myymälään ja pukutehtaan työntekijäksi. Myyjättären työ muotiliikkeessä antoi suunnan hänen tuleviin tehtäviinsä.

Kirjassa käydään läpi Saran elämää yhdessä Suomen historian kanssa. Sara oli säilyttänyt laajan kirjeenvaihdon, jota Anna Kortelainen on käyttänyt elämäkertaa kirjoittaessaan. Kirjeiden referointi/kopiointi oli mielestäni liian perusteellista. Kirjailija olisi voinut tiivistää kirjaa tältä osin.

Saran elämä on ollut hämmästyttävä. Täytyy ihailla hänen tarmoaan ja uskoa itseensä ja kykyihinsa. Hänelle ei riittänyt vain liike-elämä vaan hän tutustui perusteellisesti nykytaiteeseen. Näissäkään asioissa hänellä ei ollut sukunsa eikä aviomiehensä taustaa ja varallisuutta, päinvastoin.

Kirja oli tosi mielenkiintoinen, hieman tosin pitkästytti liika perusteellisuus. Sara Hildenin Säätiön jälkisanojen mukaan se on ollut tarkoituskin.

Max Manner: Jääkyynel

kirja%20j%C3%A4%C3%A4kyynel.jpg  

Liityin Fb:n dekkariryhmään, jossa tästä kirjasta "puhuttiin".Vaikka tämä oli Mannerin seitsemäs kirja,  en ollut kuullut tuosta miehestä mitään aikaisemmin. Pidin kirjaa enemmänkin jännärinä kuin dekkarina. Kaksi Lappiin sesonkitöihin lähtenyttä nuorta naista katoaa. Toinen löytyy kuolleena ja toinen elossa, mutta silmät poistettuna. Rikoksia selvittelevät paikallispoliisin lisäksi Keskusrikospoliisin Meeri ja myöhemmin myös Stein - en paina mieleeni sukunimiä. Kirjassa tapahtuu paljon ja poliisitkin kokevat väkivaltaa, mikä on ajankohtaista ollut nytkin. Tapahtumien keskipisteenä on Suomutunturin venäläisomisteinen hotelli ja tapahtumat siellä. Kirjan juoni oli varsin koukuttava. 

Levävaara ym: Fysiikan ja kemian ydin 7

kirja%20fysiikka.jpg  

Tämä on mun unikirja. Hyvää tietoa mutta pieni annos unetonta iltaa kohti riittää. Taitaa kunnosta päätellen olla pojan yläasteeen kirja, jota oli kierrätetty jo aikaisemminkin. Takakansi puuttuu.


verenpisara.jpg