Ei pitänyt paikkansa kirjoitukseni siitä, että olen aina kotona. Viime viikonloppuna olin ystäväni Helenan luona ja reissuun sisältyi riittävästi kaupoissa kiertelyä:

aa%20shoppailut.jpgaa%20sale.jpgaa%20ladies.jpgaa%20kids.jpgaa%20fitting.jpgaa%20home.jpgaa%20cafe.jpg  

En minä missään Lontoossa ollut vaan Tampereella. Tai oikeammin myös Lempäälässä, mikä on Ideaparkin kotipaikka. Kokeilin aivan huvikseni käännösohjelmalla tarkistaa, mitä nuo sanat ovat. Sale on sen mukaan suomeksi myynti, fitting room sopiva huone. Ei osaa käännösohjelmakaan suomea. 

Kyllähän me ollaan niin englanninkielisiä, niin kielisiä. Tässä sentään on kaksikielinen teksti mutta kuka on keksinyt finnlandian? Saksaksi Suomi on Finnland. Taitaa olla jotain uutta kieltä. Pitäisikö perustaa jokin kansanliike, että kauppoissa tulisi lisätä suomenkielisiä opasteita. Ihan vaan periaatteesta, kun Suomessa ollaan. Enkä minä mikään Suomi suomalaisille -tyyppi ole, kaukana siitä.

aa%20finn.jpg  

Kun vierailuajan käyttää tehokkaasti, toisen päivän olimme kaupungilla. Ostoskohde oli Haltin myyntipiste Stockmannilla. Keväällä annoin Haltille palautetta ja kiittelin heidän ulkoiluasuaan, joka on ollut mulla käytössä jo yli 10 vuotta. Nyt enää puutarhatöissä. Haltin asut ovat olleet mun kropalle kaikkein sopivimmat. Yllätyin, kun he kiittelivät viestistä ja kertoivat, että minulle on pieni yllätyspaketti Tampereen myymälässä. Sainkin mukavan puuvillapipon. Pitihän sille ostaa täydennykseksi uusi ulkoiluasu. Ostohalukkuutta lisäsi niin hieno ja ystävällinen palvelu. Niin, että kiitokseni maksoi lopulta mulle aivan riittävästi!

Sattui kesän ensimmäinen ja ainut terassipäivä. Onhan se tietysti kamalaa, kun kaksi eläkeläismummoa istuu ostosten jälkeen keskellä päivää Paapan kapakan terassilla. Toinen otti oluen ja toinen lonkeron. Olisihan puoli lasillista riittänyt tämän ikäisille, mutta kun emme päässeet yksimielisyyteen juotavasta.

aa%20paappa.jpg

Eikä tässä vielä kaikki. Rankka kaupoissakiertely vaatii kunnon sapuskan. Sen nautimme Pizzeria Napolissa Aleksanterinkadulla. Oli maineensa veroinen.

Kyllähän nämä tyttöjen päivät ovat sitten voimaannuttavia. Varsinkin, kun pääsin autolla siitä liikennevilinästä onnellisesti kotiin. Kiitos sydänystäväni Helena!!