Tästä kuvasta on oltu viikolla montaa mieltä. Ollaan puolesta ja vastaan. Onhan toki mullakin tähän mielipide: olen puolesta ja vastaan. Oli muuten hankala saada tuota kolmiota tänne sivulle. Monta kertaa yritin, mutta ei tullut näkyviin. Sitten kopsasin sen tekstinkäsittelyyn ja sieltä sivulta kuvasin tämän. Luulisi, että tätä tyrkytetään kaikella lailla meille.

Ja tästä "ruokasivustosta" ruksasin pois ne, joita ei saisi ostaa.

Aika yksipuoliseksi menisi. Onhan tämän nyt aika karrikoitua, mutta...... 

Toki tiedän varsin hyvin, että näinhän pitäisi itseä ravita mutta ei se aina mene niin.  Aika paljon syön noita kolmion alimmista lokeroista mutta joku tolkku siinäkin on. Ruisleipää syön aina mutta päällä pidän Oivariinin. Kaurapuuro ja marjat kuuluvat meillä jokaiseen aamuun. Öljyä käytän aikaisempaa enemmän mutta kyllä voipaketti on aina jääkaapissa. Maito on rasvatonta. Sitä samaa, mitä lapsuudenkodissani annettiin vasikoille ja jota äiti taisi käyttää leipätaikinaan. Meillä se oli meijerimaitoa, jossain pluttanaa.

Palkokasveja ja pähkinöitä pitäisi lisätä mutta kun pähkinät eivät sovi minulle eivätkä esim. tuoreet palkokasvit. Molemmille olen allerginen. Enkä viitsi joka viikko tehdä hernekeittoa. Lohta, lihaa ja leikkeleitä syömme kohtuullisesti, limsoja emme lainkaan. Itsetehdyt viinimarja- ja omenamehut  kelpaavat, samoin pakastetut marjat. Ja mitä olisi elämä ilman herkuttelua? Päiväkahvin kanssa pulla tai piirakanpala ja jos eksymme Keskisen kyläkauppaan, karkkihyllyjen ohi emme pääse pysähtymättä. Ei me siellä viikottain käydä.

Alkoholia otan erittäin harvoin fingerporillisen ja kahvia juon saman verran huomenna kuin tänäänkin. Minä tykkään kotiruuasta, en aio opetella mifujen enkä tofujen enkä härkisten käyttöä. Etusijalla ovat Suomessa kasvatetut tuotteet ja varsinkin lähiruoka. 

Riisiä pitäisi välttää mutta sitä minä ostan puuroa varten niin kauan kuin sitä on kaupoissa. Puuron keitän kevytmaitoon ja jouluna punaiseen maitoon. Ja riisipuuroa teen useamman kerran kuukaudessa eli lähes aina, kun lastenlapset tulevat meille ja jo ovella kuuluu: Mummu, onko sulla riisipuuroa?

Mottoni on Arkkiatri Arvo Ylpön ohje: Kohtuudella kaikkea. Näillä olen melko onnellinen nainen ja mummu.