Meidän puolesta saa talvi tulla vaikka huomenna. Pihatyöt olemme tehneet eli perennat katkottu, lehdet haravoitu ja  työvälineet laitettu paikoilleen. Vaahtera- ja tammenlehtien haravointi on koivuihin ja pihlajaan verrattuna kevyttä työtä. Varsinkin, kun lepäilee rennosti välillä!

Olen tainnut kirjoitellakin, että vuosi sitten olimme neljä päivää Porvoossa, kun veimme sinne neulekoneen huoltoon. Menomatkalla ostimme yhdetä huoltoasemalta kaksi pientä haravaa, jotta niitä on riittävästi, kun lastenlapsia tulee töihin. Kotimatkalla alkoi Hämeenlinnan pohjoispuolella sankka lumimyräkkä ja niinpä Tampereelta ostimme kaksi pientä lumikolaa, kun näytti siltä, ettei haravaa tarvita. Eikä tarvinnutkaana, kun se varhainen lumi olikin pysyvä. Lumikolalla oli käyttöä.

Meitä on neljän naisen porukka, jotka olemme kuvanneet meidän hautausmaan hautakiviä. Ne julkaistaan aikanaan netissä Suomen kirkkoja ja hautausmaita -sivustolla. Keväällä kuvasin yhden alueen ja nyt syksyllä toisen alueen. Keskikesällä kuvaus ei onnistunut, kun kukat peittivät osan hautakivien nimistä ja syntymäajoista. Sain oman osuuteni kuvattua viime viikolla ja onneksi ennen lumen tuloa. 

Tuo kuvaus ei ollutkaan niin yksinkertainen kuin luulin. Kun tarkastelin ottamiani kuvia, monta kymmentä meni hylkyyn ja uusintakuvaukseen. Hautakivistä heijastuu hyvin helposti peilin lailla maisema ja tässä tapauksessa myös kuvaaja. Opin sen. että pitää laittaa tummat vaatteet ja myös tummat hanskat ja yrittää kuvata hieman sivusta. Arvelen, etteivät omaisetkaan tykkäisi, kun netissä näyn hautakivessä.

Haudoille veimme muutama viikko sitten callunat. Tässä hautakivessä ovat niiden kuolleiden nimet, jotka ovat olleet edellisiä asukkaita meidän talossamme. Talon isäntäpari oli Miehen mumman vanhemmat Juho ja Emma Koukkari ja heidän naimattomat lapsensa Vieno, Viljo ja Aarne. Callunoita laittaessa tuntui siltä, että Vieno tuumasi: Muistavat meidän talon nykyiset asukkaat meitäkin. Miehen tädin Emmin haudalla kuulin selvästi, kun hän totesi, että Olenkin jo odotellut, että laitatte meidän haudan talvikuntoon.

Talossa asunut Juho Lassila on ollut todennäköisesti huutolaislapsi, joka on asunut talossa lähes koko elämänsä ja haudattu samaan hautaan muiden asukkaiden kanssa. 

Tervetuloa talvi ja takkavalkeat!