Paula Havaste ja Jussi Sippola: ideoiden Suomi

ideoidrn%20Suomi.jpg  

Lainasin tämän vuonna 2018 ilmestyneen kirjan aivan uteliaisuudesta. Kirjassa on 33 tarinaa ihmisistä, joilla oli hyvä idea ja jotka uskalsivat päästää ideansa vapauteen. Sateentekijä tutkimusprofessori miettii, miten saisi sadetta kuiville alueille. Lapin yliopiston professori haluaa Lapista kiertotalouden mallimaan. VTT:n tutkija ottaisi jauhomatotortilloja matkalla Marsiin. Sirkkojen syönnistäkin kohistiin silloin mediassa mutta nyt on ollut hiljaista. Kiinnostavin oli ehkä molekyylibiologi Samuel Myllykangas, joka kehitti uuden tavan tehdä geenitestejä. Ideasta syntyi keksintö, joka osaa tunnistaa perinnöllisiä sairauksia. 

Kaikki ideat eivät lähde joutuisasti lentoon mutta keksijöitä tarvitaan. Jos kukaan ei keksi uutta, pian kaikki jämähtää paikoilleen. 

Arttu Tuominen: Lavastaja

Tuominen%20Lavastaja.jpg

Piti oikein miettiä, mitä kirjoitan tästä kirjasta. Takakannen selostuksen päättää tämä: "Lavastaja päättää kuusiosaisen, kansainvälisesti menestyneen ja palkitun Delta-sarjan, jossa yhdistyy Arttu Tuomisen mestarillinen juonenkuljetus, inhimillinen kosketus ja vahva yhteiskunnallinen ote". Näin minäkin olisin kertonut, jos olisin osannut.

Kirjassa poliisit etsivät sarjamurhaajaa, joka on lavastanut uhrinsa mm katsomaan televisiota ja viettämään eväsretkeä. Poliisit saavat huomata, että heillekin on kirjoitettu roolit tähän julmaan näytelmään. Kirja oli paikoin niin piinaava, ettei se sopinut mulle sängyssä iltalukemiseksi. Siitä huolimatta tykkäsin kirjasta.

Maxim Fedorov: Minun Ukrainani

Fedorov%20Minun.jpg 

Serkkuni Hilkka suositteli tätä eikä syyttä. Maxim Fedorov on on syntynyt ja kasvanut Pietarissa mutta lapsuuskesiään hän vietti Etelä-Ukrainassa äitinsä suvun luona. Hän on valmistunut Helsingin yliopistosta suomenkielen ja kulttuurin maisteriksi. Fedorov lähti Kiovaan Ylen pysyväksi toimittajaksi. Siitä lähtien hän on seurannut ukrainalaisten sota-ajan elämää lähietäisyydeltä. Ja nähnyt ukrainalaisten pelottomuuden ja lannistumattomuuden. Jokaisella on sodasta omanlaisensa tarina. Osa niistä on tässä kirjassa. 

 Kirjasta sai paljon uutta tietoa Ukrainasta. Miten ihmiset elävät arkeaan, kun raketit uhkaavat. Millaista on, kun joutuu lähtemään kodistaan ulkomaille asti. Fedorov toteaa, että "Suomen historiaan kuuluu kaksi sortokautta. Ukrainan historia taas on pelkkää sortokautta yhtä lyhyttä ajanjaksoa lukuunottamatta. ... Ukraina jakautuu kielellisesti suunnilleen neljään osaan. Läntiset alueet ovatenimmäkseen ukrainankielisiä, kun taas itäiset ja eteläiset alueet ovat enimmäkseen venäjänkielisiä. Keski-Ukrainassa kumpaakin kieltä tai niiden sekoitusta käytetään kutakuinkin samoissa määrin."