Liza Marklund: Uutispommi

 

Tämän vuonna 2000 suomeksi julkaistun dekkarin päähenkilö ei ole poliisi vaan rikostoimittaja Annika Bengtzon, joka on hiljattain valittu rikostoimituksen päälliköksi. Homma ei ole helppo miesvaltaisessa yksikössä, jossa ei hyväksytty naista esimieheksi. Ehkä ja toivottavasti asenteet ovat muuttuneet edes jonkin verran tuosta kirjoitusajakohdasta. Äitinä hän yrittää löytää aikaa kodilleen, lapsille ja aviomiehelleen.

Tulevalla olympiastadionilla räjähtää ja sen sen mukana kuolee hanketta johtava Christina Furhagen. Pian murhataan mies, joka on myös mukana stadionin rakennushankkeessa. Toimituksessa tehdään täydellä höyryllä työtä, jotta saataisiin uutiset julkaistua ensimmäisenä. Mitäpä dekkarista muuta kuin, että lukeminen kannattaa.

Kate Morton: Takaisin kotiin

 

Jonkin aikaa mietin kirjastossa, lainaanko tämän yli 600 -sivuisen kirjan. Pakkohan se oli, kun kirjailija on Kate Morton. Kirjan päähenkilö on työnsä menettänyt toimittaja Jess, joka palaa Lontoosta Australiaan, kun hänen isoäitinsä joutuu sairaalaan ja kuolee. Jess alkaa penkoa isoäitinsä talossa menneitä ja löytää vanhan kirjan, jonka kautta päätyy selvittämään Turnerin perheen tarinaa jouluaattona 1959. Silloin löytyi puistosta perheen äiti Isabella ja heidän kolme lastaan kuolleena ja nuorin muutaman viikon ikäinen vauva katosi. Tuolloin ei pystytty ratkaisemaan, miksi he kaikki olivat kuolleet ja millä tavalla. 

Jess haluaa selvittää tämän rikosmysteerin ja löytää kytköksen omaan sukuunsa. Takakannen esittely päättyy: "Sukupolvien halki kuljettava romaani tutkii tiukasti varjeltujen salaisuuksien myrkyllisiä seurakuksi ja totuuden parantavaa voimaa".

Kotona luin kirjaa ja matkalla Rukalle kuuntelin ja kirja piti näpeissään. Ei tullut mieleenkään, että en jaksa näin paksua kirjaa. Olen lukenut lähes kaikki Mortonin kirjat ja tykännyt. Vinkin antoi aikanaan serkkuni Hilkka. Kiitos hänelle. 

Ragnar Jonasson: Pimeys

 

Islantilaisen Hulda Hermannsdottirin pitkä ura Reykjavikin poliisissa on päättymässä ennenaikaiseen eläkkeeseen, kun nuoremmat työntävät hänet tieltään. Hän päättää käyttää viimeiset työpäivänsä kadonneen nuoren turvapaikanhakijan kuoleman tutkimiseen. Hän huomaa, että tutkinta on tehty huolimattomasti ja löytää uusia todisteita. Hänelle on annettu vastahakoisesti kaksi päivää tehdä töitä ja Hulda päättää, että hän selvittää murhan maksoi mitä maksoi. Ja maksoihan se. Muuta juonesta ei voi kertoa.

Lukiessani mietin sitä, miten hankalaa on vanhenevan naisen olla työssä miesvaltaisessa työpaikassa. Hänet on helppo syrjäyttää eteenpäin pyrkivien miesten vuoksi. Joskus itsekin tuntee, että mitä vanhemmaksi tulee, sitä näkymättömämpi on. Oli myös vaikea ottaa Hulda Huldana, kun olen katsonut ja lukenutkin paljon Vera Stanhopen rikostutkijan uraa. Monta kertaa ajatuksissa yhdistin heitä. Tätä kirjaa lukiessa erehdyin uteliaana katsomaan viimeisiä sivuja ja jouduin pitämään pienen tauon, kun en halunnut mennä kohti loppua. Tuntuu, että olisi syytä pitää dekkareista pieni tauko. Mutta kun kirjaston varauksissa on pääasiassa dekkareita!!

Anna Jansson: Sokea hetki

  

Ja just kirjoitin, että pidän dekkareista taukoa. Tämä oli kuitenkin lainassa. Rikospoliisi Jesper Ek on tavannut unelmiensa naisen, jolla on kuitenkin synkkä menneisyys. Ek on satimessa eivätkä kollegat voi auttaa. Maria Wern puolestaan tutkii nuoren papin saamia uhkaauksia ja hänen katoamistaan. Kirjan takakannessa todetaan, että "ei ole lainkaan selvää, kuka on uhri ja kuka syyllinen". Kirjassa on aika monimutkainen juoni mutta mielenkiintoisesti kerrottu. Tykkään Janssonin kirjoista.

Kari Häkämies: Pietarin verikoirat

 

Sain suosituksen Jussi Lähteen facebook-kommentista ja tykkäsin kirjasta. Kirjan takakannen teksti:
"Valtiosihteeri Henrik Hamilo saa yllättävän tarjouksen siirtyä suojelupoliisin päälliköksi. Uudessa työssä hän joutuu heti tapahtumien keskelle, kun Suomen historian vavisuttavin vakoilutapaus vaatii sekä ihmisuhreja että vaarantaa monen korkeassa asemassa työskentelevän uran. 

Viktor Valujev ja Sergei Makarov ovat pietarilaisia, turhautuneita FSB-upseereita. He pääsevät rankaisemaan Tukholmassa asuvaa venäläistoimittajaa ja nöyryyttämään suomalaista journalistia Pietarissa. Kaksikko haluaa kuitenkin enemmän, jotakin suurta. Onni potkaisee, kun he tajuavat, että heillä on suomalaisen yhteiskunnan huipulla myyrä. Tämän on kasvonsa säilyttääkseen pakko sanoa Venäjälle aina "kyllä". Tie Suomen salaisiin Nato-asiakirjoihin aukeaa. 

Henrik Hamilon naisystävä Lotta Simula kytkeytyy skandaaliin omien yhteyksiensa kautta. Tutkivan toimittajan ja Supon päälliikön yhteiselämä ei aina ole särötöntä eivätkä tapahtumat ainakaan korjaa tilannetta.

Häkämiehellä on laaja kokemus politiikasta, sillä hän on ollut ministerinä ja kansliapäällikkönä. Hänen tekstinsä on uskottavan tuntuista. Siksi pidin.

Minun kuukauden kirja oli Kate Mortonin Takaisin kotiin.