Tuo otsikko on mun englantia. Eihän sitä tietenkään noin kirjoiteta, mutta meikäläinen superlyhyen englannin opiskellut ymmärtää näin sanat paremmin. Tiedotusvälineet ilmoittavat lähes päivittäin, mihin me suomalaiset olemme syyllisiä. Aloin kerätä listaa, missä asiassa olen syyllinen ja missä syytön. Se alkaa näin:

kilti eli syyllinen
* syömme punaista lihaa
* en pese itteäni pesuvadissa vaan suihkun alla
* hellassa ja takassa poltetaan puita jokaisena kylmänä päivänä ja vielä leivinuunissa oikein kylmänä päivänä

*käymme kerran viidessä vuodessa lentäen jossain Euroopan pääkaupungissa
*käymme autolla 30 km:n päässä kaupungilla, kun meidän välillä ei ole metroa, ratikkaa, linja-autoa eikä rautatietä. Rautatie on 7 km:n päässä, mutta se ottaa kyytiin vain puutavaraa
* syömme silloin tällöin unelmatorttua, jonka sisällä on voi-tomusokeritäyte eikä mitään höttöä
* minä syön usein huvikseni enkä pelkkään näläntunteeseen

notkilti eli syytön
*käytämme vaatteita useamman vuoden, jos sopivat päälle
*biojätteet omaan lämpökomppariin ja muut jätteet lajiteltuina jäteasemalle
* suosimme lähiruokaa (Atria, Juustoportti, vihannekset)
* pääosa huushollimme mööpeleistä on yli 100-vuotiaita ja itse kunnostettuja
* sisälämpötila talvella on enintään n 22 asteen paikkeilla, käyttämättömissä huoneissa vielä alempi 

Kyllähän elämä olisi ankeaa, jos viimeisen päälle pelastaisin maapalloa ilmastonlämpiämiseltä ja söisin superterveellisesti. Kohtuus kaikessa, sanoi arkkiatri Arvo Ylppö.

Uutisilla mässäilyä
Mä olen nyt lopen kyllästynyt uutisiin. Ensin kirjoitettiin kilometritolkulla Oulun raiskauksista, sitten kuoli Nykänen, seuraavaksi vanhustenhuollon tilasta ja Olli Lindholmista. Kaikki ovat uutisten arvoisia, MUTTA:

Nyt ovat kaikki erinäköiset ja -väriset raiskaajia vaikka vain pieni osa on tehnyt nämä erittäin tuomittavat ja iljettävät teot. Suomalaisia raiskaajia on lukumääräisesti paljon enemmän, puhutaan heistäkin. Lehdet ottivat kaiken irti Nykäsen elämästä ja kuolemasta ja nettosivat hyvät rahat. Luulisin, että suurin osa meistä on jonkin verran seurannut Matin toilailuja. Ei niitä tässä olisi tarvinnut kerrata. Annetaan omaisten haudata Mattinsa ja muistetaan hänet hienona hyppääjänä ja miehenä, joka jätettiin tuuliajolle uran jälkeen. 

Vanhustenhuollossa on taatusti parannettavaa, mutta miltä tuntuu tehdä töitä siellä, kun leimataan tutkimatta "kaikki" laitokset ja pienkodit ja muut. Pieni pelko on, että tässä on syyttömiäkin tehty julkisesti lähes rikollisiksi. Sanottiinkohan teeveen Jälkiviisaissa, että sen tämä kohu on aiheuttanut, että omaiset käyvät nyt katsomassa laitoksessa olevia vanhempiaan. 

Olinpa minä nyt kriittisellä päällä. Millä pitäis vielä itseään ahdistaa tai kiittää? Ahdistaako sua?