Mulla on oikeasti enemmänkin isovanhempia, mitä laitoin tuohon otsikkoon. Ja koko ajan löydän lisää. Laitoin huvikseni yhden isoisän vähemmän, kun 200 vuotta sitten syntynyt kantaäiti sai aviottoman pojan, jonka jälkeläinen olen. Voihan näitä aviottomia lapsia olla enemmänkin, kunhan alan kunnolla tutkiskella.

Oikeasti en ole nähnyt ainuttakaan isoäitiä, koska he ovat kuolleet ennen mun syntymää. Isän isä kuoli, kun olin pari vuotias eikä hänestä mulla ole mitään mielikuvaa. Äidin isän tapasin kaksi kertaa, koska hän asui monen sadan kilometrin päässä eikä 50 -luvulla yhtenään vierailtu vanhempienkaan luona. Mihin äitikin olisi lehmät ja pienet lapset laittanut, jos olisi syntymäkotiinsa lähtenyt.

Tässä on äidin äiti Amanda Sofia, joka syntyi 1.7.1879 ja kuoli 47 -vuotiaana. 

Sukututkimusta
Mua on jo pitkään kiinnostanut meitä ennen eläneet sukupolvet ja olen vuosien mittaan saanutkin tietoja sukuja selvittäneiltä. Nyt menin kansalaisopiston sukututkimuspiiriin ja jo muutaman kokoontumisen jälkeen olen saanut monta uutta tietolähdettä. Olen selannut netistä seurakuntien rippikirjoja 1700 -luvulle asti. Paljon on opettelemista, että saa jotain tolkkua sen ajan käsialoista. 

Jos sua kiinnostaa, voit käydä kattoos vaikkapa seuraavia sivuja:
www.sukuhistoria.fi, jonne on Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys kuvannut kirkonkirjoja (rippikirjat, syntyneet/kastetut, rippilapset, kuulutetut/vihityt, kuolleet.
www.digihakemisto.appspot.com, jossa on samoja tietoja, mutta hiukan paremmin näkyvänä
hiski.genealogia.fi on Suomen Sukututkimusseuran sivut, johon on tallennettu tietoja kirkonkirjoista
www.karjalatk.fi -sivulla on sanastoa, koska kirkonkirjat on pitkään kirjoitettu ruotsiksi

Noihin rippikirjoihin on pappi merkannut mm., millainen on kunkin seurakuntalaisen lukutaito. Sehän testattiin kinkereillä. Sinne on myös merkattu ehtollisella käynnit. Vuodessa piti kuulemma käydä vähintään kaksi kertaa ehtoollisella. 

Kerran maattu
Tuon kantaäitinikin kohdalla on todennäköisesti maininta 'kerran maattu', koska hänellä oli avioton lapsi. Tämä "häpeä" kulki hänen mukanaan kirkonkirjoissa koko elämän ajan, vaikka hän meni naimisiin. Ja näkyy edelleen vanhoissa kirkonkirjoissa. Opettajan mukaan morsian ei saanut vihittäessä kantaa tietynlaista morsiusasua, jos hän odotti lasta. Mutta eipä naiset saaneet hallita omaisuuttaankaan. Ei ole naisen asema ollut häävi Suomessakaan vaikkapa sata vuotta sitten. 

Kyselkää 
Vuosien mittaan kuulin paljon vanhempieni muisteluita edellisistä sukupolvista. Olisi pitänyt kysellä ja kuunnella vielä enemmän. Olemmehan yksi pieni lenkki pitkässä sukuketjussa. Jos sinulla on vanhemmat ja isovanhemmat elossa ja voimissa, kysele heiltä oman sukusi historiaa. Se voi olla tosi mielenkiintoista. Ja jos ei nyt kiinnosta, vanhemmalla iällä varmaan kiinnostaa. Ja olisipa paljon mielenkiintoista tietoa siirrettäväksi seuraaville sukupolville.

Niinkuin huomasit, olen innostunut asiasta.

Käyn lähiaikoina kattomas kaupunginkirjaston mikrofilmeiltä vanhoja sanomalehtiä vuodelta 1930, jolloin Miehen isoeno tapettiin. Pitää kattoa, missä olosuhteissa sekin on tapahtunut. Luulisi, että maakuntalehdissä on joku maininta siitä.