Edellisessä jutussa mainitsinkin, että viikonloppuna on Miehen nuorimman serkun häät mutta sitä ennen isät ja pojat lähtevät sorsajahtiin Kalajärvelle ja "majoittuvat" siellä pieneen asumattomaan saareen. Nyt reissu oli hieman vajavainen, koska sulhasen isä oli järjestelemässä hääpaikkana olevaa nuorisoseurantaloa. Joku taisi hieman ihmetellä, miten sulhanen lähtee päiväksi sorsastamaan juuri häiden alla. Luulen, että morsian on jo tottunut tulevan miehensä poissaoloon 20.8.

Mies lähti edellisiltana aika pian töiden jälkeen valloittamaan tämän saaren, jossa he ovat jo kait pari vuosikymmentä viettäneet leppoisaa elokuun päivää. Tyrkkäsin mukaan kameran ja tässä tuloksia:

Auringonlasku

Auringonnousu seuraavana aamuna

Aamusumua

Kaverukset saapuvat aamupäivällä

Ruokana makkaraa, lättyjä ja kahvia

Päivälevolla

Kuvat kertovat, että tärkeintä on viettää leppoisa päivä saaressa. Ei haittaa, vaikkei saalista kovin paljon tulekkaan.

Kun tämä poika alakouluikäisenä halusi isänsä mukaan sorsastuspäivänä, piti saada opettajalta lupa olla pois koulusta. Opettaja myönsi luvan ja sanoi, että on paljon koulupäivää tärkeämpää isän ja pojan olla koko päivä näin yhdessä. Hyvin oivallettu.

Häät lauantaina

Tytär tekee usein itse onnittelukortit, niin myös nytkin. Mun toivomuksesta hän laittaa korttiin seuraavan tekstin, joka löytyy Raamatusta mutta jonka olen ottanut talteen jostain lehdestä. En malta olla laittamatta sitä tähän lopuksi. Luulen, ettei morsiuspari ehdi lukea tätä blogia ennen häitä. 

"Jos mies on vastikään mennyt naimisiin, hänen ei tarvitse lähteä sotaan eikä häntä saa kutsua muuhunkaan palvelukseen. Hän saa vuoden ajan olla vapaa ja pysyä kotona vaimonsa ilona. (5.Moos. 24:5)

Tuo kotona olo ei todennäköisesti päde ensi vuonnakaan elokuun 20. päivänä!