Ei pakko oo, mutta aina pitää. Pitää ahnehtia kukkien siemeniä, kylvää niitä, koulia ja vielä kesäkuussa istuttaa. Vähemmälläkin pääsisi. Mutta minkäs ittelleen voi. Joka kevät tulee laitettua kukkia kasvamaan aivan liikaa. Laskeskelin, että kylvin 28 erilaisten kukkien siemeniä ja nyt on koulittuna noin 240 tainta. Ei näillä voi vielä trossata, kun veljen vaimolla ja serkkulikalla on huomattavasti isommat viljelykset kasvihuoneissa ja ikkunoilla. Tämä on ollut tarttuva tauti, ainakin mulla.

Nämä perinteiset esikot eivät tarvi muuta kuin uudelleenistutusta muutaman vuoden välein. Tämän pioni-jaloangervo-esikkopenkin reunustimme puretun savusanan hirsillä. Toivottavasti ne savustettuna kestävät mahdollisimman pitkään.

Helmihyasintti on yksi muistikukkani. Syntymäkotini puutarhassa ei lapsuudessani ollut kovin paljon kukkia. Niistä muistan pionin, joka kukki hienosti, mutta jonka ukkossade säännöllisesti joka vuosi piiskasi maahan. Toinen muistojen kukka on helmihyasintti. Vieläkin muistan, missä kohtaa puutarhaa se oli vaikka puutarha on muuttunut vuosien mittaan.

On tämä kevät hienoa aikaa, vaikka on ollut kylmää ja sateista. Osaamme töistämme, tarkoitan tietenkin harrastuksistamme pysähtyä sen verran, että katselemme ja kuuntelemme kevättä. Koivut ovat vielä muutaman päivän kuin pitsiä, ennenkuin lehti kasvaa suuremmaksi. Hämmästelimme sitä, kun punakylkirastas on tehnyt pesän meidän liiterin päätyyn pystyhirren päälle. Leppälintukin laulelee ja etsii puolisoa. Kirjosieppo tappelee milloin kenenkin kanssa. Harmitti, kun en ehtinyt kuvaamaan, kun puutarhassa fasaanimiehet tappelivat oikein kunnolla. Vieras mies sai aikamoisen häädön. Ne miehet, ne miehet!

Mies on tehnyt koivikossaan risusavottaa ja kuvasi laulurastaan pesän - ja siirtyi sen jälkeen töihinsä vähän kauemmaksi. Saisinkohan tuollaista pyöreää pesää tehtyä vaikka on nokan lisäksi kaksi kättä?

Kangaspuista kutimiin

Viime talven kudoin kangaspuilla aika ahkerasti ja valmistakin tuli. Tänään pistin sukkulat, langat ja kuteet kaappiin ja helpotti. Mukavastakin harrastuksesta pitää ottaa lomaa. Tein vielä keväällä kaksi shaalia, jotka ovat jo lähteneet postissa eteenpäin. Toivottavasti tykätään. Tässä "ruuvaan" hapsuja kierteelle. 

Mua alkaa tässä vaiheessa mummuttaa aika lailla, kun tätä uutta titteliä saan käyttää jo noin puolentoista kuukauden kuluttua. On neulomista, ompelemista ja virkkausta. Mukavaa. 

Tuosta otsikosta. Kattelin eilen euroviisujen semifinaalia. Tuumasin ittelleni, että taidan olla aika tylsä ja vanhanaikainen ja mitähän sanoja vielä keksisin. Mua ei viehättänyt kuin Viron kappale, kun muista ei jäänyt mitään mieleen. Enkä millään olisi jaksanut kuunnella Ylen kommentaattorien höpinöitä. Tottahan Ylessä tiedetään, ketkä ovat parhaita kertomaan juttujaan. Siis vika täytyy olla tässä päässä. Olkoon niin.