Kävimme eilen ostoksilla. Kun esitimme asian, nuori miesmyyjä tarkasteli mua päästä jalkoihin. Sitten kysyi mun painoa. Kyllähän jokainen mua katsottuaan osaa arvioi painon, silti kysymys häkellytti. Kerroin painoni ja sitten piti vielä sanoa pituuskin. Myyjä arveli löytäneensä mulle sopivan tuotteen, jota testattiin. Seisoin tämän tuotteen päällä suorassa eteenpäin katsoen, sitten vain toisella jalalla ja vielä hitaasti kantapäiltä päkiälle nousten. Koko ajan tämä nuorimies oli minun jalkojeni juuressa. Tuote havaittiin hyväksi ja suht sopivanhintaiseksi, kun Mies vielä hiukan tinkasi.

Ostimme siis uudet sukset, joita ei kuulemma tartte voidella. Tänä aamun kävimmekin kokeilemassa. On nämä hieman eri tyyppiset ja totuttelemista on. Monojen kiinnitystäkin piti hiukan opetella.

Nyt mulla on kahdet käyttökelpoiset sukset ja hiihtoa takana noin 40 kilometriä, mikä on enemmän kuin muutama viime vuosi yhteensä. Tunnen itteni aivan sporttiseksi. Jaloilla ei ole aivan samaa tuntemusta. Eiköhän se siitä. Oli muuten loistava keli ja hyvä latu.