Teimme viime kesänä huvimajan, jossa voimme olla suojassa sääskiltä. Ja mitä tapahtui? Sääskiä ei ole näkynyt eikä huvimajassa ole ilman filttejä tarjennut viime viikkoina istuskella. Mutta vielä on kesää jäljellä ja tuleehan niitä lämpimiä kesiä?

Miksi huvimaja?

Sääskiä, hyttysiä, itikoita - miten kukin näitä kutsuukin, on meidän tontilla kiitettävästi. Varsinkaan alkukesällä ei ulkona ole viitsinyt olla ilman sääskivoiteita. En ainakaan minä. 

Mietimme monta vuotta sopivaa sääsketöntä kesäkamaria, kun taloon ei sovi terassit eivätkä parvekkeet. Joskus tein sen mielikuvissani navettaan, aittaan tai vanhaan puulatoon. Toteutus ja suunnitelmien järkeistäminen on sitten isännän heiniä.

Meillä oli ollut aitassa jo vuosia vanhoja ikkunoita, jotka pelastimme kaatopaikkakuormasta. Niistähän idea lähti kehittymään ja päädyimme huvimajan rakentamiseen. Ei hommattu pakettia vaan teimme sen aivan alusta lähtien. Edellistalvena krapasimme ikkunoista vanhat maalit pois, kittasimme ja maalasimme. Jatkossa työnjako olikin sellainen, että mies rakensi ja minä maalasin.

Tästä se alkoi.

Huvimaja on kahdeksankulmainen ja mies teki sen "omasta päästä" ilman piirustuksia. Ei kuulemma mikään yksinkertainen homma. Eli tuo tuli-sana on hiukka vaimea ilmaisu rakentamisesta. Koko kesäloma siihen meni.

Ikkunat ovat muuten vanhaa lasia, jotka mukavasti vääristävät ulos katsottaessa. Ovi löydettiin aitan kätköistä, muutettiin yksi oven peiliosa lasiseksi, kravattiin vanhat maalit ja maalattiin uudelleen. Rappuna on vielä leca-harkko mutta oikea rappu on just tekeillä.  

Sisustuslehtiä selaillessani haaveilin huvimajasta, jossa on vain sinisen eri sävyjä ja joka olisi oikein tyylikäs. No, eihän siitä sellaista tullut vaan just mun näköinen. Se tarkoittaa sitä, että matto on vanha, mutta hyväkuntoinen, jota ei millään malttanut poiskaan heittää. Vanhan kaapin maalasin ulko- ja ovimaaleilla, ettei tarvinnut ostaa lisää maalia. Peilin olen ostanut lähes 20 vuotta sitten huutokaupasta 10 markalla ja nyt se pääsi aitasta oikeaan paikkaan. Kalusteet ovat osin uusia ja osin aikaisemmin hankittuja. 

Katosta tuli kuitekin sininen.

Tätä huvimajaa tehdessä googlailin huvimajan nimeä naapurimaiden kielillä. Viron suvela tuntui mukavalta ja niin meidän huvimajamme nimi on nyt Suvela. Tosin siinä on kirjoitusvirhe. Meillä käynyt virolaispariskunta kertoi, että oikea nimi on suvila, mutta meillä se nyt on Suvela.

Täällä me istuskelemme ainakin hetken lähes jokainen lämmin päivä, luemme ja kuuntelemme radiota ja olla lekottelemme.